{"id":360,"date":"2019-10-24T09:19:10","date_gmt":"2019-10-24T09:19:10","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=360"},"modified":"2019-11-22T07:28:32","modified_gmt":"2019-11-22T07:28:32","slug":"rakennetut-joet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vesivoima-suomessa\/rakennetut-joet\/","title":{"rendered":"Rakennetut joet"},"content":{"rendered":"\n<h3>Jokien rakentamisen historia Suomessa<\/h3>\n\n\n\n<p>Vesivoimalla toimivia mekaanisia viljamyllyj\u00e4 ja sahoja rakennettiin \nSuomessa 1800-luvulta alkaen. Ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuottava vesivoimala \naloitti toimintansa Tampereella vuonna 1891. Vesivoimaloiden \nrakentamisen ja vesist\u00f6jen valjastamisen kausi Suomessa ajoittuu \n1920-1960-lukuihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Etel\u00e4-Suomessa vesivoimaloita perustettiin teollisuuskylien ja \nruukkien yhteyteen. Ne kytkeytyiv\u00e4t kehittyv\u00e4\u00e4n elinkeinorakenteeseen ja\n s\u00e4hk\u00f6istiv\u00e4t teollisuustaajamia. Monet etel\u00e4suomalaiset \nvesivoimalaitokset ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 osa historiallista kulttuuri- ja \nteollisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jota ne ovat vaurastuttaneet. Niiden teho on usein\n pieni, muutamien megawattien luokkaa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"457\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-259 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800-300x171.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800-768x439.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"457\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-259 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800-300x171.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Askalankoski_Paimionjoki_vuonna_1935_juuri_ennen_vesivoimalaitoksen_rakentamista_800-768x439.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Varsinais-Suomessa virtaavan Paimienjoen Askalankoski juuri ennen  rakentamista 1930-luvulla. Voimala rakennettiin uoman  haarautumiskohtaan, pato siit\u00e4 yl\u00e4virtaan joenmutkaan, ja voimalan  vedenottoputki niiden v\u00e4lille. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"265\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500-300x265.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-265 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500-300x265.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"265\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500-300x265.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-265 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500-300x265.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Imatra_rakentaminen_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> Imatran  voimalaitos rakennettiin koskiuomasta it\u00e4\u00e4n kaivettuun kanavaan  ja  valmistui 1929 (kuvassa). Koskin\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 tunnettuun luonnonuomaan   rakennettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypato. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>My\u00f6s suurhankkeisiin ryhdyttiin, valtion tuella. Saimaasta Laatokkaan\n virtaava Vuoksi valjastettiin vuonna 1928 avatulla Imatran \nvoimalaitoksella, jonka oli vuosikymmenet Suomen suurin. Voimatuotanto \npalveli Karjalan ja Kymenlaakson teollisuutta ja taajamia.<\/p>\n\n\n\n<p>Pohjois-Suomen jokien nopea valjastaminen 1940-luvulla tapahtui \nsodanj\u00e4lkeisiss\u00e4 poikkeusoloissa. Kolmannes silloisesta vesivoimasta oli\n menetetty Neuvostoliittolle, sotakorvaukset oli maksettava puuta ja \nmetallia ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Saksalaiset olivat polttaneet Lapin. Suuria \nvesivoimahankkeita toteutettiin poikkeuslain turvin ja kevyell\u00e4 \nlupamenettelyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Oulujoki rakennettiin vuoteen 1957 menness\u00e4 ja on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4ysin\n porrastettu. Iijoki ehdittiin valjastaa osittain ennen kuin \nKoskiensuojelulaki s\u00e4\u00e4sti sen keskijuoksun. Suurjoistamme kokonaan \nvaljastamatta ovat j\u00e4\u00e4neet vain rajajoet Tornio ja Teno sek\u00e4 \nPer\u00e4-Pohjolan Simo.<\/p>\n\n\n\n<h3>Tapaus Kemijoki<\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"290\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500-300x290.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-275 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500-300x290.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"290\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500-300x290.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-275 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500-300x290.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_lohta_Isohaaran_padolla_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> Kemijoen lohi on noussut Isohaaraan valmistuvalle padolle. T\u00e4h\u00e4n katkesi lohen matka. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kemijoki oli Euroopan merkitt\u00e4vin lohijoki. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n veronalaista \nsuolattua lohta Kemijoki tuotti 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla 180 tonnia \nkes\u00e4ss\u00e4. Heti sotien j\u00e4lkeen Kemijoen vesivoimaloiden rakentaminen \naloitettiin jokisuulta, sill\u00e4 padon kylki\u00e4isen\u00e4 saatiin samalla uusi \nmaantie- ja rautatiesilta. Isohaaran voimalapato valmistui vuonna 1949. \nKemijoen lohi kuoli sukupuuttoon 1960-luvulle tultaessa. Lohi olisi \nvoitu s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aloittamalla rakentaminen ylemmist\u00e4 koskista. My\u00f6s \nasianmukainen kalatie olisi voinut olla pelastus, mutta sit\u00e4 ei ollut \ntoimimaton kalahissi.<\/p>\n\n\n\n<p>Jokivarsien asukkaat menettiv\u00e4t lohen lis\u00e4ksi jokivarsien suotuisat \nviljely- ja laidunmaat, jotka peittyiv\u00e4t patoaltaisiin tai altistuivat \njatkuvalle rantaviivan siirtymiselle. Joen tuottamaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 siirrettiin \nedulliseen hintaan voimayhti\u00f6n osakkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja etel\u00e4n \nteollisuuslaitoksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lohen tuhoon verrattava mullistus oli Lokan ja Porttipahdan \ntekoltaiden rakentaminen Kemin latvoille, Kitisen ja Luiron l\u00e4hteille, \njossa altaat peittiv\u00e4t alleen 40 000 hehtaaria suovaltaista taigaa, \nmukaan lukien kuuluisan Posoaavan ja useita kyli\u00e4 1960-luvun lopussa. \nTekoaltaat ajoivat paikalliset asukkaat ymp\u00e4rist\u00f6evakkoina muualle. My\u00f6s\n muu s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely mm. Kemij\u00e4rvess\u00e4 on mittavaa, koska vesist\u00f6 on \nluonnostaan v\u00e4h\u00e4j\u00e4rvinen. Kemijoen vesist\u00f6 \u201dvalmistui\u201d vasta \n1990-luvulla, varustettuna yhteens\u00e4 21 voimalaitoksella, yhteisteholtaan\n 1134 megawattia.<\/p>\n\n\n\n<p>Alajuoksullaan Kemijoki virtaa vapaana en\u00e4\u00e4 Sieril\u00e4n alueella, \nVanttaus- ja Valajaskosken voimaloiden v\u00e4lill\u00e4, ja yl\u00e4juoksulla \nVuotoksen eli Kemihaaran alueella. Niiden rakentaminen kuuluu edelleen \nKemijoki Oy:n suunnitelmiin.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"706\" height=\"915\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-277 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2.png 706w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2-231x300.png 231w\" sizes=\"(max-width: 706px) 100vw, 706px\" \/><noscript><img width=\"706\" height=\"915\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-277 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2.png 706w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_RAKENNUSKAAVIO_Alatalo1988-2-231x300.png 231w\" sizes=\"(max-width: 706px) 100vw, 706px\" \/><\/noscript><figcaption> Kemijoen vesist\u00f6n voimalaitokset ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely 1980-luvulla. Kaaviosta  puuttuvat 1990-luvulla valmistuneet Kitisen voimalat Kelukoski,  Kurkiaska ja Kokkosniva sek\u00e4 Luirojoen voimala Lokka. My\u00f6s  voimalaitosten rakennusvirtaamat ovat sittemmin kasvaneet. Ounasjoki  s\u00e4\u00e4styi rakentamiselta koskiensuojelains\u00e4\u00e4d\u00e4nnn\u00f6n my\u00f6t\u00e4. 2000-luvulla on  perusteltua s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rakentamattomana my\u00f6s Kemijoen p\u00e4\u00e4uoman viimeinen  virtapaikka Sieril\u00e4 Valajas- ja Vanttauskosken voimaloiden v\u00e4liss\u00e4,  sek\u00e4 Vuotoksen alue Kemihaarassa. L\u00e4hde: Alatalo, J. (toim.) 1988.  Kemijoen vesist\u00f6n tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Vesi- ja  ymp\u00e4rist\u00f6hallituksen monistesarja 111. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokien rakentamisen historia Suomessa Vesivoimalla toimivia mekaanisia viljamyllyj\u00e4 ja sahoja rakennettiin Suomessa 1800-luvulta alkaen. Ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuottava vesivoimala aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1891. Vesivoimaloiden rakentamisen ja vesist\u00f6jen valjastamisen kausi Suomessa ajoittuu 1920-1960-lukuihin. Etel\u00e4-Suomessa vesivoimaloita perustettiin teollisuuskylien ja ruukkien yhteyteen. Ne kytkeytyiv\u00e4t kehittyv\u00e4\u00e4n elinkeinorakenteeseen ja s\u00e4hk\u00f6istiv\u00e4t teollisuustaajamia. Monet etel\u00e4suomalaiset vesivoimalaitokset ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 osa historiallista kulttuuri- &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vesivoima-suomessa\/rakennetut-joet\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Rakennetut joet<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":258,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1418,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360\/revisions\/1418"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}