{"id":369,"date":"2019-10-24T09:24:46","date_gmt":"2019-10-24T09:24:46","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=369"},"modified":"2019-10-24T09:25:42","modified_gmt":"2019-10-24T09:25:42","slug":"uhanalainen-jokiluonto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vesivoima-suomessa\/uhanalainen-jokiluonto\/","title":{"rendered":"Uhanalainen jokiluonto"},"content":{"rendered":"\n<h3>Uhanalaiset luontotyypit<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa (SYKE 2008) \nvirtavesiluonto todettiin laajalti uhanalaistuneeksi. Suurjokien \n(Vuoksi, Kymi, Kokem\u00e4ki, Oulu, Ii, Kemi) ja muiden suurien jokien \nluontotyyppien uhanalaistumisen keskeinen syy on vesirakentaminen, siis \nvesivoimalat.<\/p>\n\n\n\n<h3>Uhanlaiset lajit<\/h3>\n\n\n\n<p>My\u00f6s vaelluskalat ovat uhanalaistuneet ja p\u00e4\u00e4tyneet Punaiseen kirjaan\n (SYKE 2010). J\u00e4rvilohi ja merivaelteinen taimen ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen \nuhanalaisia. Eritt\u00e4in uhanalaisia ovat ankerias, vaellussiika ja \ntaimenen etel\u00e4iset sis\u00e4vesikannat. Lohi on vaarentunut, ja toutain sek\u00e4 \nmuut taimenkannat ovat silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s lukuisat muut virtavesien lajit kuten raakku eli jokihelmisimpukka ovat uhanlaisia.<\/p>\n\n\n\n<h3>Viimeiset meritaimen- ja lohijoet<\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"655\" height=\"930\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-269 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA.png 655w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA-211x300.png 211w\" sizes=\"(max-width: 655px) 100vw, 655px\" \/><noscript><img width=\"655\" height=\"930\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-269 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA.png 655w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Joet_MerivaelteinenTaimen_KARTTA-211x300.png 211w\" sizes=\"(max-width: 655px) 100vw, 655px\" \/><\/noscript><figcaption> Merivaelteisen  taimenen todenn\u00e4ik\u00f6isesti geneettisesti alkuper\u00e4iset  kannat (sininen)  sek\u00e4 istustuspohjaiset tai sekoittuneet kannat  (punainen). L\u00e4hde:  Kalatiestrategian taustaselvitykset.\u00a0 Kala- ja  riistahallinnon  julkaisuja 90 (1\/2012). Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p style=\"text-align:left\">Geneettisesti alkuper\u00e4inen meritaimenkanta on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 12 \nIt\u00e4mereen laskevassa joessamme, kun niit\u00e4 alun perin oli noin 60. \nOmavarainen lohikanta on en\u00e4\u00e4 kahdessa It\u00e4mereen laskevassa joessamme. \nSis\u00e4maan joet ovat oma lukunsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaelluskalojen ja muun uhatun virtavesiluonnon suojelemiseksi n\u00e4iden \njokiluonnon vaalimiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Esteett\u00f6m\u00e4n\n meriyhteyden lis\u00e4ksi tulee huolehtia siit\u00e4, valumat maa- ja \nmets\u00e4talousalueilta, jokirantojen maank\u00e4yt\u00f6n muutokset ja kalastus \njokisuulla ja merell\u00e4 eiv\u00e4t verota arvokasta virtavesiluontoa. Uusia \nuhkia virtavesiluonnolle ovat ilmastonmuutos ja haitalliset vieraslajit.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa (SYKE 2008) virtavesiluonto todettiin laajalti uhanalaistuneeksi. Suurjokien (Vuoksi, Kymi, Kokem\u00e4ki, Oulu, Ii, Kemi) ja muiden suurien jokien luontotyyppien uhanalaistumisen keskeinen syy on vesirakentaminen, siis vesivoimalat. Uhanlaiset lajit My\u00f6s vaelluskalat ovat uhanalaistuneet ja p\u00e4\u00e4tyneet Punaiseen kirjaan (SYKE 2010). J\u00e4rvilohi ja merivaelteinen taimen ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisia. Eritt\u00e4in uhanalaisia ovat ankerias, vaellussiika ja &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vesivoima-suomessa\/uhanalainen-jokiluonto\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Uhanalainen jokiluonto<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":258,"menu_order":8,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/369"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=369"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":371,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/369\/revisions\/371"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}