{"id":490,"date":"2019-10-24T11:35:57","date_gmt":"2019-10-24T11:35:57","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=490"},"modified":"2019-10-28T07:39:39","modified_gmt":"2019-10-28T07:39:39","slug":"veden-virtaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/veden-virtaus\/","title":{"rendered":"Veden virtaus"},"content":{"rendered":"\n<h1>Veden virtaus: virtausolot muuttuvat<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"408\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-414 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800-300x153.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800-768x392.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"408\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-414 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800-300x153.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-mankala834894_Kymijoen_kuvapankki_800-768x392.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Kymijoen Mankalan voimala yl\u00e4virran suunnalta, takana Jokuenlahti.  Kauralankoskeen vuonna 1952 rakennettu voimala nosti vedenpintaa  yl\u00e4juoksulla useita metrej\u00e4, jolloin&nbsp;n\u00e4kyvist\u00e4 hukkui muuta viisi koskea  (Harakkakoski, Mustakoski, Tolppakoski, V\u00e4h\u00e4k\u00e4yr\u00e4 ja Isok\u00e4yr\u00e4).  Kadonneilla koskilla on kuvattu suosittuja elokuvia kuten Tauno Palon  t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 Koskenlaskijan morsian. Kuva: Kymijoen kuvapankkihanke <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Luonnontilainen \nvesist\u00f6 viett\u00e4\u00e4 alavirtaan p\u00e4in vaihtelevassa kulmassa, yleens\u00e4 \nlatvavesill\u00e4 jyrkemmin kuin alajuoksulla, jossa vietto voi olla vain \nmuutama sentti sataa metri\u00e4 kohden.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"232\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1-300x232.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-484 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1-300x232.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1.jpg 598w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"232\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1-300x232.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-484 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1-300x232.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenvirtaus_1.jpg 598w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miken virtauksen muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen ja miten se vaikuttaa? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kun joki padotaan, sen vietto eli putouskorkeus pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta \nkasataan yhteen pisteeseen, voimalapadon kohdalle. Padon yl\u00e4puolelle \nsyntyy j\u00e4rvenkaltainen alue, jonka laajuus johtuu mm. vesist\u00f6n \nkaltevuudesta ja padon korkeudesta. Koskisilla yl\u00e4juoksulla kyse voi \nolla sadoista metreist\u00e4, meanderoivilla alajuoksuilla kilometreist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Virtaavan veden energia, joka aiemmin muokkasi jokiuoman muotoa ja \nyll\u00e4piti virtaveden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, suuntautuu nyt toisin. \nVirtausolojen, ts. hydrologian muutos, alkaa heti vaikuttaa \njokiprosesseihin \u2013 kuinka paljon ja miten nopeasti, riippuu vesist\u00f6st\u00e4 \nja rakennelmien laadusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Veden virtaus hidastuu ja vedenpinta padosta yl\u00e4virtaan p\u00e4in nousee. \nMik\u00e4li voimalapadon lis\u00e4ksi rakennetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypatoja ja -altaita, \nniin yl\u00e4veden ja alaveden taso niiss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy juoksutusten tahdissa. \nMuuttuneet virtausolot ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelty veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttavat \npintavesien lis\u00e4ksi my\u00f6s pohjavesiin sek\u00e4 tulvatasankoihin<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"776\" height=\"756\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-458 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower.png 776w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower-300x292.png 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower-768x748.png 768w\" sizes=\"(max-width: 776px) 100vw, 776px\" \/><noscript><img width=\"776\" height=\"756\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-458 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower.png 776w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower-300x292.png 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vesivoimalan_toimintaperiaate_BiologicalCostOfHydropower-768x748.png 768w\" sizes=\"(max-width: 776px) 100vw, 776px\" \/><\/noscript><figcaption> Periaatekuva  joen virtaamarytmin h\u00e4iriintymisest\u00e4, vedenkorkeutena  ilmaistuna. Ylin  k\u00e4yr\u00e4 kuvaa vapaata jokea, joka tulvii tavallisesti  kev\u00e4isin.  Keskimm\u00e4inen k\u00e4yr\u00e4 kuvaa altaan avulla s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelty\u00e4 jokea,  jossa on  havaittavissa selv\u00e4 virtaaman vuosirytmin muutos. Alin k\u00e4yr\u00e4  kuvaa  jokivoimalaitoksia, jossa pinnankorkeus voi vaihdella jopa  vuorokauden  sis\u00e4ll\u00e4. Kuva teoksesta Jansson, R. (2002): The biological  cost of  hydropower. Coalition Clean Baltic Report No. 2002:2. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"225\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-452 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"225\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-452 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> J\u00e4\u00e4kansi j\u00e4\u00e4 roikkumaan ilmaan vedenpinnan laskiessa juoksutusten vuoksi. Kuvassa talvinen Oulujoki. Kuva: SeppVei (CC0) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 sivu t\u00e4ydentyy aiheilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely, vaikutus tulvadynamiikkaan,\n vaikutus uomien vesitykseen, lyhytaikaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6stely ja nollajuoksutus, \nkausis\u00e4\u00e4nn\u00f6stely altaissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Veden virtaus: virtausolot muuttuvat Luonnontilainen vesist\u00f6 viett\u00e4\u00e4 alavirtaan p\u00e4in vaihtelevassa kulmassa, yleens\u00e4 latvavesill\u00e4 jyrkemmin kuin alajuoksulla, jossa vietto voi olla vain muutama sentti sataa metri\u00e4 kohden. Kun joki padotaan, sen vietto eli putouskorkeus pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta kasataan yhteen pisteeseen, voimalapadon kohdalle. Padon yl\u00e4puolelle syntyy j\u00e4rvenkaltainen alue, jonka laajuus johtuu mm. vesist\u00f6n kaltevuudesta ja padon korkeudesta. Koskisilla &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/veden-virtaus\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Veden virtaus<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=490"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":674,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490\/revisions\/674"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}