{"id":492,"date":"2019-10-24T12:17:28","date_gmt":"2019-10-24T12:17:28","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=492"},"modified":"2019-10-28T07:39:32","modified_gmt":"2019-10-28T07:39:32","slug":"veden-lampo-ja-kemia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/veden-lampo-ja-kemia\/","title":{"rendered":"Veden l\u00e4mp\u00f6 ja kemia"},"content":{"rendered":"\n<h1>Veden l\u00e4mp\u00f6 ja kemia: muutokset veden laadussa<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-432 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-432 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Oulujoki-ohijuoksutus-kuva_ErjaHoo-CC0_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Juoksutuksen voimakkuus ja sen vaihtelu heijastuu muun muassa veden  l\u00e4mp\u00f6tilaan ja j\u00e4\u00e4oloihin. Ohijuoksutusta Oulujoella, sen suurimmassa  voimalaitoksessa Pyh\u00e4koskessa. Kuva: Erja Hoo (CC0). <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Veden l\u00e4mp\u00f6tilaan ja j\u00e4\u00e4oloihin vaikuttavat ilman l\u00e4mp\u00f6tila, s\u00e4teily \nveteen ja vedesta sek\u00e4 tuuli. Lis\u00e4ksi l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja j\u00e4\u00e4tymiseen vaikuttaa \nvirtaava vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ja virtausnopeus. Jos virtauksessa on py\u00f6rteit\u00e4 ja \np\u00e4rskeit\u00e4, ilman ja veden rajapinta ja niiden sekoittuminen toisiinsa \nlaajenevat.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Vaikutukset veden l\u00e4mp\u00e4tilaan ja j\u00e4\u00e4oloihin<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"225\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-452 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"225\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-452 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vedenpinnan-lasku-Oulujoki-kuva_SeppVei-CC0_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> J\u00e4\u00e4kansi roikkuu ilmassa vedenpinnan laskiessa juoksutusten mukana. Oulujoki. Kuva: SeppVei (CC0) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>J\u00e4\u00e4kansi roikkuu ilmassa vedenpinnan laskiessa juoksutusten mukana. Oulujoki. Kuva: SeppVei (CC0)<\/p>\n\n\n\n<p>Pato heikent\u00e4\u00e4 virtausta ja vaikuttaa veden l\u00e4mp\u00f6tilaan tasoittavasti\n ja jopa niin, ett\u00e4 veden l\u00e4mp\u00f6kerrostuneisuus alkaa muistuttaa j\u00e4rve\u00e4. \nPadolla on my\u00f6s vaikutus alavirtaan: jos voimalan vedenottoputki on \nkovin syv\u00e4ll\u00e4, purkautuu alakanavaan talvella luontaista l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja \nkes\u00e4ll\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Veden vilkas juoksutus voimalan l\u00e4pi \ntalviaikaan saa aikaan sen, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4olot ovat ep\u00e4vakaat ja vesist\u00f6 pysyy\n talvisin laajemmalti j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kuin luonnontilassa.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyiss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4, joissa on my\u00f6s koskiosuuksia, ilmenee \nerityisi\u00e4 j\u00e4\u00e4ongelmia. Veden voimakas juoksutus pit\u00e4\u00e4 koskiosuuksia \navoimena. Toisaalta, jos juoksutus hetkellisesti v\u00e4henee, on j\u00e4\u00e4tyminen \nnopeaa. Kun juoksutus j\u00e4lleen lis\u00e4\u00e4ntyy, p\u00f6yrteisen veden ja kylm\u00e4n \nilman vuorovaikutus synnytt\u00e4\u00e4 veteen pieni\u00e4 j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4, jotka laajenevat\n ja kiinnittyv\u00e4t pohjaan muodostaen j\u00e4\u00e4patoja. Hyyde- eli suppoj\u00e4\u00e4 \nvirtaavissa vesiss\u00e4 normaali ilmi\u00f6, mutta rakennetuissa vesiss\u00e4 korostuu\n aiheuttaen ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos virtausta s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 vesitilavuus vesist\u00f6ss\u00e4 \npienenee, my\u00f6s veden l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelu lis\u00e4\u00e4ntyy. Pieni vesitilavuus \nkylmenee ja l\u00e4mpenee nopeammin, ja pohjaveden l\u00e4mp\u00f6tila muuttuu \nm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6steltyjen j\u00e4rvien ja altaiden veden pinta on alkutalvesta, j\u00e4\u00e4n\n muodostuksen aikaan, korkeimmillaan. Kun allas tyhjenee voimakkaan \ntalvijuoksutuksen my\u00f6t\u00e4, j\u00e4\u00e4kansi painuu alas, rantoja vasten sit\u00e4 \nvoimakkaammin, mit\u00e4 loivempi on allas ja mit\u00e4 suurempi on sen \ns\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyv\u00e4li.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Vaikutukset aineiden pitoisuuteen vedess\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"240\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1-300x240.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-482 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1-300x240.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1.jpg 576w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"240\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1-300x240.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-482 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1-300x240.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_vedenlaatu_1.jpg 576w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten on vedenlaadun muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Miten on vedenlaadun muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn my\u00f6t\u00e4 mahdollisesti pienenev\u00e4 vesitilavuus vesist\u00f6ss\u00e4 \nvaikuttaa my\u00f6s veden kemiaan. Valuma-alueen ravinne- ja \nkiintoainesp\u00e4\u00e4st\u00f6t sekoittuvat aiempaa pienemp\u00e4\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, ja veden \nhappipitoisuus voi heikenty\u00e4. Toisaalta laajojen alueiden patoaminen \nsaattaa esimerkiksi soita ja metsi\u00e4 veden valtaan, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 veden \nelohopeapitoisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Veteen on aina liuenneena lukuisia aineita kuten kalsiumia, kaliumia,\n magnesiumia, natriumia ja piit\u00e4. Luonnonvesiss\u00e4 liuenneiden aineiden \npitoisuus vedess\u00e4 kasvaa merta kohti. Rakennetuissa vesiss\u00e4 pitoisuus \npysyy samana. N\u00e4in ollen esimerkiksi piin kulkeutuminen It\u00e4mereen on \nv\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti suurjokien rakentamisen my\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 vaikuttaa \nesimerkiksi lev\u00e4yhteis\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Veden iskeytyminen voimalan rakenteisiin voimakkaan juoksutuksen \naikana voi aiheuttaa kaasujen, erityisesti hapen ylikyll\u00e4stymist\u00e4 \nveteen, mik\u00e4 voi vahingoittaa kaloja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Veden l\u00e4mp\u00f6 ja kemia: muutokset veden laadussa Veden l\u00e4mp\u00f6tilaan ja j\u00e4\u00e4oloihin vaikuttavat ilman l\u00e4mp\u00f6tila, s\u00e4teily veteen ja vedesta sek\u00e4 tuuli. Lis\u00e4ksi l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja j\u00e4\u00e4tymiseen vaikuttaa virtaava vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ja virtausnopeus. Jos virtauksessa on py\u00f6rteit\u00e4 ja p\u00e4rskeit\u00e4, ilman ja veden rajapinta ja niiden sekoittuminen toisiinsa laajenevat. Vaikutukset veden l\u00e4mp\u00e4tilaan ja j\u00e4\u00e4oloihin J\u00e4\u00e4kansi roikkuu ilmassa vedenpinnan laskiessa juoksutusten &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/veden-lampo-ja-kemia\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Veden l\u00e4mp\u00f6 ja kemia<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/492"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=492"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/492\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":673,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/492\/revisions\/673"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=492"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}