{"id":497,"date":"2019-10-24T12:21:50","date_gmt":"2019-10-24T12:21:50","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=497"},"modified":"2019-10-28T07:39:10","modified_gmt":"2019-10-28T07:39:10","slug":"uoma-ja-pohja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/uoma-ja-pohja\/","title":{"rendered":"Uoma ja pohja"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"535\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-416 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800-768x514.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"535\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-416 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0224_Portimokoski_Tengeliojoki_kuvaVirpiSahi_800-768x514.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Portimokosken voimalaitoksen yl\u00e4kanava voimalaitospadolta n\u00e4htyn\u00e4. Lapin  Tengeli\u00f6njoki kuuluu Tornionjoen vesist\u00f6alueeseen. 10,5 MW:n voimala on  avattu vuonna 1987. Kuva: Virpi Sahi <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h1>Uoma ja pohja: rakenne, muoto ja koostumus muuttuvat<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"232\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320-300x232.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-478 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320-300x232.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"232\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320-300x232.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-478 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320-300x232.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_muotoutuminen_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten uoman ja pohjan muutokset liittyv\u00e4t vesivoiman rakentamiseen ja miten ne vaikuttavat? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Luonnontilaisen joen uoma ja pohja saavat muotonsa jokiprosessien \ntuloksena. Valuma-alueen maaper\u00e4 ja maastonmuodot sek\u00e4 virtauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 \nja tulvarytmi yhdess\u00e4 ratkaisevat uoman leveyden ja muodon, virta- ja \nsuvantopaikkojen sijainnin sek\u00e4 kulumis-kasautumistasapainon.<\/p>\n\n\n\n<p>Uoman ja pohjan olemus eiv\u00e4t ole kiveen hakatut, vaan pikemminkin \nmuovailuvahaan leivotut. Esimerkiksi joenmutkat, meanderit, siirtyv\u00e4t \nvuosien saatossa alavirtaan p\u00e4in. Joessa vallitsee dynaaminen tasapaino:\n joen morfologian iso kuva pysyy vakaana, mutta yksityiskohdat el\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>V\u00e4litt\u00f6m\u00e4t uoman ja pohjan muutokset<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Vesivoimarakentaminen ja sen my\u00f6t\u00e4 muuttuneet virtausolot muuttavat \nmy\u00f6s joen uomaa ja pohjaa. V\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 seurauksia voivat olla \nluonnonuoman kuivuminen, voimalan alakanavan kehittyminen kiviseksi, \nvoimakas eroosio ja penkkojen vy\u00f6ryminen. Alakanavaa voidaan my\u00f6s \ntarkoituksellisesti ruopata tai r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jotta saavutetaan \nmahdollisimman suuri putouskorkeus.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Jokiprosessit h\u00e4iriytyv\u00e4t tai keskeytyv\u00e4t<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4hitellen uoman pohjarakenne muuttuu laajoilla jokiosuuksilla \nyksipuolisemmaksi, kun virtausolot muuttuvat ja tulvahuiput tasoittuvat.\n Esimerkiksi dyynit ja s\u00e4rk\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Aineksen kulumisen ja kasautumisen tasapainon h\u00e4iriytyminen alkaa \nn\u00e4ky\u00e4 padon yl\u00e4- ja alapuolella. Uoma mataloituu padon yl\u00e4puolella ja \nkuluu sen alapuolella.&nbsp; Uoman t\u00e4yttymist\u00e4 sedimentill\u00e4 ja liiallista \nmataloitumista voi tapahtua etenkin hienojakoisilla maalajeilla.&nbsp; Uoman \nt\u00e4yttymisen vuoksi my\u00f6s sen pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4 vesitilavuus supistuu.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-426 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-426 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kemijoki_Vanttauskoski_voimalaitokselta-alavirtaan_PL_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Kemijoen Vanttauskosken voimalan alakanava. Kuva: P\u00e4ivi Lundvall <\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uoma ja pohja: rakenne, muoto ja koostumus muuttuvat Luonnontilaisen joen uoma ja pohja saavat muotonsa jokiprosessien tuloksena. Valuma-alueen maaper\u00e4 ja maastonmuodot sek\u00e4 virtauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tulvarytmi yhdess\u00e4 ratkaisevat uoman leveyden ja muodon, virta- ja suvantopaikkojen sijainnin sek\u00e4 kulumis-kasautumistasapainon. Uoman ja pohjan olemus eiv\u00e4t ole kiveen hakatut, vaan pikemminkin muovailuvahaan leivotut. Esimerkiksi joenmutkat, meanderit, siirtyv\u00e4t vuosien &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/uoma-ja-pohja\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Uoma ja pohja<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/497"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=497"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":671,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/497\/revisions\/671"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}