{"id":499,"date":"2019-10-24T12:23:07","date_gmt":"2019-10-24T12:23:07","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=499"},"modified":"2019-10-28T07:39:02","modified_gmt":"2019-10-28T07:39:02","slug":"alkutuotanto-ja-eloperainen-aines","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/alkutuotanto-ja-eloperainen-aines\/","title":{"rendered":"Alkutuotanto ja eloper\u00e4inen aines"},"content":{"rendered":"\n<h1>Alkutuotanto ja eloper\u00e4inen aines: j\u00e4rvim\u00e4isyys lis\u00e4\u00e4ntyy<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"226\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320-300x226.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-466 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320-300x226.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"226\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320-300x226.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-466 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320-300x226.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_alkutuotanto_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten alkutuotannon muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Monet virtaveden eli\u00f6it kiinnittyv\u00e4t alustaansa, jotteivat ajautuisi \nvirran mukana.&nbsp; T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s virtaveden alkutuotantoa eli \nyhteytt\u00e4vi\u00e4 levi\u00e4 ja kasveja.&nbsp; Virtaveden p\u00e4\u00e4llyslev\u00e4t kiinnittyv\u00e4t \nkiviin, puunrunkoihin ja kasveihin. Lev\u00e4yhteis\u00f6jen runsaus ja \nlajikoostumus muuntuu vuodenajan ja lajien suosiman virtauksen, \nkasvualustan, vedenlaadun ja valon mukaan. Virtavedelle tyypillisi\u00e4 ovat\n my\u00f6s monivuotiset vesisammalet. Lis\u00e4ksi etenkin latvavesill\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\n osa alkutuotannosta \u201dsataa\u201d uomaan jokivarren puista.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Heikentynyt virtaus muuttaa lev\u00e4- ja kasviyhteis\u00f6j\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Joessa vesivoimarakentaminen pienent\u00e4\u00e4 virtausnopeuksia ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 \nkoskipaikat. Uoman muokkaus ja jokiprosessien keskeytyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \nkiinnittymisalustoja. Maalta veteen putoavan eloper\u00e4isen aineksen \nkuljetus alavirtaan p\u00e4in heikentyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Kehitys suosii j\u00e4rvim\u00e4isiin oloihin sopeutunutta lajistoa kuten \nvedess\u00e4 vapaasti leijuvia levi\u00e4 sek\u00e4 vesien putkilokasveja. \nVesivoimarakentamisen my\u00f6t\u00e4 muuttunut virtaus voimalan alakanavassa \nrajoittaa lev\u00e4yhteis\u00f6jen runsautta ja lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyn j\u00e4rven rantavy\u00f6hyke on ep\u00e4vakaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Voimakas s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely vaikuttaa j\u00e4rven tai tekoaltaan alkutuotantoon. \nVesitilavuus on suurimmillaan talvella ja v\u00e4henee kev\u00e4tt\u00e4 kohti. \nToisaalta juuri kev\u00e4tt\u00e4 kohti valon lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kasviplanktoninkin \ntuotanto voisi kiihty\u00e4, mutta sit\u00e4 rajoittaa nyt supistuva \nvesipinta-ala. Rantavy\u00f6hykkeen pohjakasvillisuuden kehittymist\u00e4 haittaa \nj\u00e4\u00e4kansi, joka painautuu vasten pohjaa talven kuluessa. Kasveja vaivaa \nmy\u00f6s sopivan juurtumisalustan puute, kun matalan vy\u00f6hykkeen hienoaines \nhuuhtoutuu pois.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"769\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-450 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800-300x288.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800-768x738.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"769\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-450 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800-300x288.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/TornionjokiKukkolankoski_KuvaVirpiSahi_raj800-768x738.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Luonontilaisessa  virrassa on kivi\u00e4 ja muita virtauksen vaihtelua  tuottavia esteit\u00e4 ja  kiinnittymispintoja. Tornionjoki, Kukkolankoski.  Kuva: Virpi Sahi <\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Alkutuotanto ja eloper\u00e4inen aines: j\u00e4rvim\u00e4isyys lis\u00e4\u00e4ntyy Monet virtaveden eli\u00f6it kiinnittyv\u00e4t alustaansa, jotteivat ajautuisi virran mukana.&nbsp; T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s virtaveden alkutuotantoa eli yhteytt\u00e4vi\u00e4 levi\u00e4 ja kasveja.&nbsp; Virtaveden p\u00e4\u00e4llyslev\u00e4t kiinnittyv\u00e4t kiviin, puunrunkoihin ja kasveihin. Lev\u00e4yhteis\u00f6jen runsaus ja lajikoostumus muuntuu vuodenajan ja lajien suosiman virtauksen, kasvualustan, vedenlaadun ja valon mukaan. Virtavedelle tyypillisi\u00e4 ovat my\u00f6s monivuotiset vesisammalet. Lis\u00e4ksi etenkin &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/alkutuotanto-ja-eloperainen-aines\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Alkutuotanto ja eloper\u00e4inen aines<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/499"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=499"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":670,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/499\/revisions\/670"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}