{"id":501,"date":"2019-10-24T12:26:45","date_gmt":"2019-10-24T12:26:45","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=501"},"modified":"2019-10-28T07:38:55","modified_gmt":"2019-10-28T07:38:55","slug":"pohjaelaimet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/pohjaelaimet\/","title":{"rendered":"Pohjael\u00e4imet"},"content":{"rendered":"\n<h1>Pohjael\u00e4imet: virtavesien lajit taantuvat<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"125\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320-300x125.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-480 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320-300x125.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"125\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320-300x125.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-480 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320-300x125.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_pohjaelaimet_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten pohjael\u00e4imist\u00f6n muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Pohjael\u00e4imill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 osuus virtavesien ravintoketjussa. \nLatvavesill\u00e4 niiden ravinnosta merkitt\u00e4v\u00e4 osa on per\u00e4isin puista, joista\n se hiljalleen \u201dsataa\u201d jokeen. Alajuoksun suvannoissa ja hitaasti \nvirtaavilla jokiosuuksilla joen oma alkutuotanto on suurempaa ja \nmuistuttaa j\u00e4rvi\u00e4. Olipa kasviaineksen alkuper\u00e4 mik\u00e4 tahansa, se p\u00e4\u00e4tyy \nlopulta k\u00e4sitelt\u00e4viksi pohjael\u00e4inten valtakuntaan, ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4ksi \nbakteerien ja sienten avustuksella.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Pohjael\u00e4imet ovat nilvi\u00e4isi\u00e4, \u00e4yri\u00e4isi\u00e4 ja hy\u00f6nteistoukkia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Pohjassa lymy\u00e4v\u00e4 joukko pilkkoo, ker\u00e4\u00e4, suodattaa ja kaapii ravintoa \nyhteisvoimin. Pilkkojien sesonkia ovat syksy ja talvi, jolloin kariketta\n on runsaasti. Pilkkojat nakertavat kariketta omiin suihinsa ja samalla \nmuille pohjael\u00e4imille sopivampaan muotoon. Ker\u00e4\u00e4j\u00e4t laiduntavat pohjan \nhienorakeista eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta, suodattajat huuhtovat sit\u00e4 suoraan \nvedest\u00e4. Kaapijat askaroivat pohjalevien parissa. Pedot saalistavat \nmuuta pohjan v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"270\" height=\"300\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300-270x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-456 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300-270x300.jpg 270w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 270px) 100vw, 270px\" \/><noscript><img width=\"270\" height=\"300\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300-270x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-456 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300-270x300.jpg 270w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_toukkapussit_TV_300.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 270px) 100vw, 270px\" \/><\/noscript><figcaption> Vesiperhosten toukkasuojuksia. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Pohjael\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja runsaussuhteisiin vaikuttavat muun muassa \nvirtausolot, veden laatu ja pohjan rakenne. Pohjael\u00e4imiin kuuluvat \nesimerkiksi simpukat ja kotilot sek\u00e4 ravut. Ehdottomasti suurin ja \nmonipuolisin pohjael\u00e4inryhm\u00e4 ovat hy\u00f6nteisten toukat. \nPohjael\u00e4inhy\u00f6nteiset viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201dkapaloissa\u201d, \nk\u00e4yden l\u00e4pi useita toukkavaiheita veden alla. N\u00e4in kuluu pitk\u00e4 syksy ja \ntalvi, kunnes ne kes\u00e4n tultua kuoriutuvat ja lent\u00e4v\u00e4t aikuisina kenties \nvain muutaman p\u00e4iv\u00e4n tai viikon. Pohjael\u00e4inhy\u00f6nteiset ovat vesiperhosia,\n vaaksiaisia, koskikorentoja, p\u00e4iv\u00e4korentoja, surviaiss\u00e4\u00e4ski\u00e4, m\u00e4k\u00e4ri\u00e4, \nkovakuoriaisia ja sudenkorentoja.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"1024\" height=\"717\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-1024x717.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-460 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-1024x717.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-300x210.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-768x538.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><noscript><img width=\"1024\" height=\"717\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-1024x717.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-460 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-1024x717.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-300x210.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola-768x538.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vihtijoki_neidonkorento-kuva-Hilkka-Peltola.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/noscript><figcaption> Neidonkorento  Vihtijoella, Uudellamaalla. Koiras (kuvassa) on  kauttaaltaan  sinivihre\u00e4. Laji munii kasveille virtavesien partaalle,  joissa on sen  toukalle otollinen sora- tai hiekkapohja. Neidonkorento  on siis  pohjael\u00e4inhy\u00f6nteinen. Kuva: Hilkka Peltola <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h4><strong>Virtausolojen muutos v\u00e4hent\u00e4\u00e4 laji- ja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"253\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500-300x253.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-448 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500-300x253.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"253\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500-300x253.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-448 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500-300x253.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/ta\u0308pla\u0308rapu_jokirapu_TV_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> Amerikasta Suomeen siirretty t\u00e4pl\u00e4rapu (vas.) ja kotoper\u00e4inen jokirapu (oik.). <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Muuttuneet virtausolot ja pohjarakenne vaikuttavat \npohjael\u00e4inyhteis\u00f6ihin suuresti. Virtavesien pohjael\u00e4inten elinehto on \nusein mahdollisuus kaivautua huokoiseen pohjaan, jota hapekas vesi \nhuuhtelee. Virtauksen hidastuminen ja huokosten t\u00e4yttyminen \nhienoaineksella heikent\u00e4\u00e4 elinmahdollisuuksia. Esimerkiksi simpukat \nel\u00e4v\u00e4t pohjassa ja hankkivat ravintonsa suodattamalla ja k\u00e4rsiv\u00e4t \nliettymisest\u00e4. Rapu puolestaan sy\u00f6 varsinkin pohjaan vaipuneita kasveja \nja tarvitsee menesty\u00e4kseen runsashappista vett\u00e4 sek\u00e4 pohjan, josta \nl\u00f6ytyy piilopaikka kuoren vaihdon ajaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4isiin lajeihin vaikuttaa tulvarytmin muutos, joka muun muassa \nheikent\u00e4\u00e4 eloper\u00e4isen aineksen kulkeutumista ja saatavuutta ravintona. \nUoman ajoittainen tai t\u00e4ydellinen kuivaksi j\u00e4\u00e4minen luonnollisesti \nkeskeytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pohjael\u00e4inten el\u00e4m\u00e4n lukuunottomatta noroa, joka usein \nj\u00e4\u00e4 uoman keskelle.&nbsp; Kaiken kaikkiaan virtauksen heikentyminen supistaa \nvirtaveden pohjael\u00e4inten laji- ja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ensin taantuvat pohjan \npedot ja er\u00e4\u00e4t ker\u00e4ilij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Lyhytaikaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6stely \u00e4\u00e4rev\u00f6itt\u00e4\u00e4 virtausoloja niin, ett\u00e4 \npohjael\u00e4inten on vuoroin etsiydytt\u00e4v\u00e4 kullekin lajityypillisiin oloihin \nveden v\u00e4hetess\u00e4kin, vuoroin v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 huuhtoutuminen voimakkaan veden \njuoksutuksen mukana. Muitakin ongelmia ilmenee. Esimerkiksi er\u00e4\u00e4t \nvesiperhosen toukat saalistavat ravintonsa verkon avulla, joka tuhoutuu \nvirtauksen rajussa vaihtelussa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"500\" height=\"178\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-454 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500.jpg 500w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500-300x107.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><noscript><img width=\"500\" height=\"178\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-454 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500.jpg 500w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vesiperhonen_pyyntiverkko_TV_500-300x107.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/noscript><figcaption> Siivil\u00e4sirvik\u00e4s on vesiperhonen, jonka toukka suojautuu ja saalistaa kutomansa pyydyksen avulla. Piirrokset: Tupu Vuorinen <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>J\u00e4rvien luusuat ovat vesist\u00f6n tuottoisimpia osia. Leijuvaa el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja \neloper\u00e4ist\u00e4 materiaalia virtaa j\u00e4rvest\u00e4 jokeen. Ravintoa suodattavat \npohjael\u00e4imet kukoistavat j\u00e4rvest\u00e4 alavirtaan. Luusuavaikutus katoaa, kun\n joki padotaan. Pohjael\u00e4inten ahdinkoa j\u00e4rvess\u00e4 ja joessa lis\u00e4\u00e4 voimakas\n s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely varsinkin, jos siihen liittyy nollajuoksutusta.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Raakku taantuu lohikalojen mukana<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Raakku eli jokihelmisimpukka k\u00e4rsii liettymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s vesist\u00f6n\n pirstoutumisesta, sill\u00e4 patoaminen voi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen joesta sen \nlis\u00e4\u00e4ntymiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t is\u00e4nt\u00e4kalat. Raakun elinkiertoon kuuluu \nloisiminen lohen tai taimenen kiduksissa. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu simpukan \nnuoruusvaiheessa, glokidiumtoukkana. Loppukes\u00e4ll\u00e4 tai alkusyksyll\u00e4, \nvapauduttuaan simpukka\u00e4idist\u00e4\u00e4n, vastakuoriutuneet toukat parveilevat \npyrkien etsiytym\u00e4\u00e4n lohikalan kiduksiin. Raakunpoikaset viett\u00e4v\u00e4t talven\n matkaten kalan mukana pitk\u00e4kin taipaleita. Ne pudottautuvat matkasta \nvasta seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ja kaivautuvat pohjaan, mieluiten hapekkaaseen \nhiekkavalliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Raakku voi el\u00e4\u00e4 jopa kaksisataavuotiaaksi. On padottuja jokia, joista\n lohikalat ovat jo kadonneet mutta raakkuvanhukset sinnittelev\u00e4t joessa \nilman j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 hieman samoissa tunnelmissa kuin saimaannorppalaulun \nNestori Miikkulainen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-440 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800.png 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800-300x225.png 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800-768x576.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-440 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800.png 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800-300x225.png 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Raakkuja-Anu-Suonpa\u0308a\u0308-pieni_800-768x576.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Raakkuja. Kuva: Anu Suonp\u00e4\u00e4 <\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pohjael\u00e4imet: virtavesien lajit taantuvat Pohjael\u00e4imill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 osuus virtavesien ravintoketjussa. Latvavesill\u00e4 niiden ravinnosta merkitt\u00e4v\u00e4 osa on per\u00e4isin puista, joista se hiljalleen \u201dsataa\u201d jokeen. Alajuoksun suvannoissa ja hitaasti virtaavilla jokiosuuksilla joen oma alkutuotanto on suurempaa ja muistuttaa j\u00e4rvi\u00e4. Olipa kasviaineksen alkuper\u00e4 mik\u00e4 tahansa, se p\u00e4\u00e4tyy lopulta k\u00e4sitelt\u00e4viksi pohjael\u00e4inten valtakuntaan, ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4ksi bakteerien ja sienten avustuksella. Pohjael\u00e4imet ovat &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/pohjaelaimet\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Pohjael\u00e4imet<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=501"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":669,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501\/revisions\/669"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}