{"id":503,"date":"2019-10-24T12:29:31","date_gmt":"2019-10-24T12:29:31","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=503"},"modified":"2019-10-28T07:38:47","modified_gmt":"2019-10-28T07:38:47","slug":"kalat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/kalat\/","title":{"rendered":"Kalat"},"content":{"rendered":"\n<h1>Kalat: virtavesien lajit taantuvat<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"300\" height=\"128\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320-300x128.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-470 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320-300x128.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"128\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320-300x128.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-470 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320-300x128.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_kalat_1_320.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten kalaston muutos liittyy vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Toisin kuin pohjael\u00e4imet, kalat liikkuvat vesist\u00f6ss\u00e4 pitki\u00e4 matkoja. \nNe uivat esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntymisalueiden ja sy\u00f6nn\u00f6salueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaelluskalat kuten lohi tai meritaimen kuoriutuvat poikasiksi \nmakeassa vedess\u00e4 ja varttuvat aikuisiksi meress\u00e4. Ankerias toimii \np\u00e4invastoin eli kuoriutuu meress\u00e4 ja varttuu makeassa vedess\u00e4. \nMerivaelteisten kalojen ohella er\u00e4\u00e4t lajit kuten taimen, harjus, nieri\u00e4 \nja siika vaeltavat makeanveden vesist\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymis- ja \nvarttumisalueiden v\u00e4lill\u00e4, esimerkiksi jokien ja j\u00e4rvenselkien v\u00e4lill\u00e4. \nMy\u00f6s tavanomaiset j\u00e4rvikalat kuten hauki ja ahven liikkuvat \nvesist\u00f6nosasta toiseen.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Pato est\u00e4\u00e4 kalojen liikkumista yl\u00e4- ja alavirtaan<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kun joki padotaan, kalojen liikkuminen joessa yl\u00e4- ja alavirtaan \nvaikeutuu tai estyy kokonaan. Vaelluseste on kohtalokas lohelle ja \nmeritaimenelle, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se nousemaan merest\u00e4 takaisin jokiin \nkutemaan. Pahimmillaan joen lohi- tai meritaimenkanta kuolee \nsukupuuttoon ja n\u00e4in onkin k\u00e4ynyt suuressa osassa Suomen jokivesist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"300\" height=\"206\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500-300x206.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-446 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500-300x206.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500.jpg 510w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><noscript><img width=\"300\" height=\"206\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500-300x206.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-446 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500-300x206.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimenen-poikanen-Markus-Penttinen_raj500.jpg 510w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/noscript><figcaption> Taimenen poikanen. Kuva: Markus Penttinen <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Patoaminen kalapopulaatioiden pirstoutumista osapopulaatioiksi, kun \npadot est\u00e4v\u00e4t kalojen vapaan liikkumisen. Pirstoutuminen merkitsee \npaitsi geenivaihdon supistumista, my\u00f6s mahdollisten lis\u00e4\u00e4ntymis- ja \nsy\u00f6nn\u00f6salueiden supistumista sek\u00e4 olosuhderiskien lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kalojen \nkannalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaelluskaloista taimen on olosuhteisiin sopeutumisen mestarilaji. \nMeri-, j\u00e4rvi- ja purotaimen ovat itse asiassa sama laji. Lajin \ns\u00e4ilymisen strategia on, ett\u00e4 lajin sis\u00e4ll\u00e4 vaellusk\u00e4ytt\u00e4ytyminen \nvaihtelee, jolloin my\u00f6s olosuhteiden muuttuessa yksil\u00f6it\u00e4 j\u00e4\u00e4 henkiin \njatkamaan sukua.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos kalankulkua yl\u00e4virtaan ei erikseen j\u00e4rjestet\u00e4, on vesivoimalapato\n totaalinen vaelluseste yl\u00e4virtaan nousun kannalta. Mutta my\u00f6s \nalavirtaan vaellus on eritt\u00e4in riskialtista ja hengenvaarallista. Kaloja\n vahingoittuu ja kuolee vesivoimalan turbiineihin ja vesikanaviin. Syyn\u00e4\n ovat nopeat ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset painevaihtelut, kavitaatiosta johtuva \nvoimakas alipaine, kalan v\u00e4\u00e4ntyminen, virtapy\u00f6rteet jotka vahingoittavat\n tai eksytt\u00e4v\u00e4t kalan, t\u00f6rm\u00e4ys turbiinin py\u00f6riviin osiin tai \nhieroutuminen liikkuvien ja kiinteiden osien v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi alas mereen lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n vaeltava k\u00e4\u00e4rmem\u00e4inen ankerias \nsilpoutuu herk\u00e4sti voimalan koneistossa. Yleisesti ottaen vahingot ovat \nsit\u00e4 suuremmat, mit\u00e4 isompi on pudotuskorkeus ja mit\u00e4 suurempi on kala. \nTurbiinin koolla, tyypill\u00e4 ja kierrosnopeudellakin on merkityst\u00e4. \nKaplan-turbiineilla on hell\u00e4varaisempi maine kuin esimerkiksi \nFrancis-turbiimeilla.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Virtakutuisten kalojen lis\u00e4\u00e4ntyminen vaikeutuu ja elinymp\u00e4rist\u00f6t supistuvat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Patoaminen muuttaa my\u00f6s elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Virtakutuisten kalojen kutu-\n ja poikastuotantoalueet katoavat tai heikkenev\u00e4t. Koskia ja nivoja \npeittyy patoaltaisiin, jolloin niiden kokonaispinta-ala supistuu. \nS\u00e4ilyv\u00e4t virtapaikat voivat altistua lyhytaikais- tai muulle \ns\u00e4\u00e4nn\u00f6stelylle niin, ett\u00e4 kutualue j\u00e4\u00e4 toisinaan kuivaksi. Kutu estyy \ntai laskettu m\u00e4ti tuhoutuu. Aiemmin huokoinen ja hapekkaan veden \nhuuhtoma kutusoraikko alkaa lietty\u00e4. Kutupes\u00e4\u00e4n laskettu m\u00e4ti pilaantuu \nherkemmin ja poikaset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuoriutumatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Virtavesielinymp\u00e4rist\u00f6jen niukkeneminen ja muuttuminen juoksutusten \nrytmiss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kaloilta my\u00f6s ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 liikkumista ja sy\u00f6 \nenergiaa etenkin talviaikaan. Virtapaikkojen katoaminen vaikuttaa paitsi\n lis\u00e4\u00e4ntymiseen, my\u00f6s ravinnon hankintaan, esimerkiksi pohjael\u00e4inten \nm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja lajistoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun virtapaikat katoavat ja korvautuvat seisovalla vedell\u00e4, tapahtuu \nkalastossa vastaava muutos. Virtavesien kalat korvautuvat j\u00e4rvikaloilla \nja esimerkiksi haukien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Patoaltaiden seisova vesi \naltistaa varsinkin lohen ja taimenen vaelluspoikaset eli smoltit haukien\n ja muiden petojen saaliiksi.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"536\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-434 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800-768x515.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"536\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-434 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Peltokoski-patoallas-ja-voimala-virpi-sahi_800-768x515.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Mustionjoki  (Karjaanjoki), Peltokosken patoallas ja voimala yl\u00e4virran  puolelta  n\u00e4htyn\u00e4. Joen nelj\u00e4n voimalaitoksen l\u00e4pi alasvaeltavien  vaelluspoikasten  kuolevuus on suurin Peltokoskella, koska siell\u00e4  pudotuskorkeus on  suurin ja saalistus voimakasta patoaltaassa. Kuva:  Virpi Sahi 2017 <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3><strong>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stely vaikuttaa kalojen talvioloihin<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Vesist\u00f6n talviaikainen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely ja juoksutukset heikent\u00e4v\u00e4t \npintaj\u00e4\u00e4n muodostusta mutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pohjaan kiinnittyv\u00e4\u00e4 suppoj\u00e4\u00e4t\u00e4. \nSuojaavan j\u00e4\u00e4peitteen heikentyminen ja pohjan j\u00e4\u00e4tyminen heikent\u00e4v\u00e4t \nkalojen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"1024\" height=\"682\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--1024x682.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-462 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--1024x682.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--300x200.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--768x512.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0-.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><noscript><img width=\"1024\" height=\"682\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--1024x682.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-462 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--1024x682.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--300x200.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0--768x512.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Vimpa-yritta\u0308a\u0308-nousta-Virossa-Sindi-Dam-kuva_Tiit-Hunt-CC-BY-SA-3.0-.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/noscript><figcaption> Vimpa yritt\u00e4\u00e4 nousta padon yli. Viro, Sindi Dam. Kuva: Tiit Hunt (CC BY-SA 3.0) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"224\" height=\"300\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500-224x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-444 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500-224x300.jpg 224w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 224px) 100vw, 224px\" \/><noscript><img width=\"224\" height=\"300\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500-224x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-444 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500-224x300.jpg 224w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/taimen_elinkierto_TV_500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 224px) 100vw, 224px\" \/><\/noscript><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><em>Taimenen elinkierto. Taimen kutee joessa my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ja \nm\u00e4timunat kehittyv\u00e4t soraikossa talven. Poikaset kuoriutuvat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja\n el\u00e4v\u00e4t joessa muutamia vuosia. Osa pysyy joessa ja kutee siell\u00e4. Osa \nsiirtyy j\u00e4rveen tai mereen 2-5 vuodeksi sy\u00f6nn\u00f6svaellukselle, jolloin \nniiden kasvu nopeutuu. Sitten nekin palaavat kutemaan synnyinjokeensa. \nPato est\u00e4\u00e4 taimenen luontaista elinkiertoa. Piirros: Tupu Vuorinen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kalat: virtavesien lajit taantuvat Toisin kuin pohjael\u00e4imet, kalat liikkuvat vesist\u00f6ss\u00e4 pitki\u00e4 matkoja. Ne uivat esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntymisalueiden ja sy\u00f6nn\u00f6salueiden v\u00e4lill\u00e4. Vaelluskalat kuten lohi tai meritaimen kuoriutuvat poikasiksi makeassa vedess\u00e4 ja varttuvat aikuisiksi meress\u00e4. Ankerias toimii p\u00e4invastoin eli kuoriutuu meress\u00e4 ja varttuu makeassa vedess\u00e4. Merivaelteisten kalojen ohella er\u00e4\u00e4t lajit kuten taimen, harjus, nieri\u00e4 ja siika vaeltavat makeanveden &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/kalat\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Kalat<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":8,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=503"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":668,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions\/668"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}