{"id":510,"date":"2019-10-24T12:41:40","date_gmt":"2019-10-24T12:41:40","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=510"},"modified":"2019-10-28T07:37:48","modified_gmt":"2019-10-28T07:37:48","slug":"ilmastopaastot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/ilmastopaastot\/","title":{"rendered":"Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t"},"content":{"rendered":"\n<h1>Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t: metaanin vapautuminen kiihtyy<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><a href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/\"><img width=\"245\" height=\"231\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_metaan.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-476 lazyload\"\/><noscript><img width=\"245\" height=\"231\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/vinjetti_metaan.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-476 lazyload\"\/><\/noscript><\/a><figcaption> Miten ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t liittyv\u00e4t vesivoiman rakentamiseen? Klikkaa kuvaa <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kun kuollut eloper\u00e4inen aines hajoaa, vapautuu ilmaan hiilidioksidia \n(CO2). N\u00e4in tapahtuu hapekkaissa oloissa. Hapettomissa oloissa, kuten \nvesist\u00f6jen pohjakerroksessa, syntyy metaania (CH4).<\/p>\n\n\n\n<p>Metaani liukenee huonosti veteen ja sit\u00e4 varastoituu j\u00e4rven pohjalle \nkuplina, jotka riitt\u00e4v\u00e4sti laajetessaan tai paineen v\u00e4hentyess\u00e4 \npulpahtavat pinnalle. Pohjalla el\u00e4\u00e4 my\u00f6s mikrobeita, jotka hapettavat \nosan metaanista edelleen hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi liukenee \nparemmin veteen ja haihtuu ilmakeh\u00e4\u00e4n veden ja ilman rajapinnassa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Kasvipeitteisten maiden vesitys ja nopeat pinnanvaihtelut tuottavat metaania<\/h3>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyaltaissa ja tekoj\u00e4rviss\u00e4 kasvihuonekaasujen muodostuminen \nja vapautuminen ilmaan kiihtyy verrattuna luonnontilaisiin vesist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laajojen kasvillisuuden peitt\u00e4mien maa-alueiden vesitys \ns\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti aiheuttaa sen, ett\u00e4 runsaasti kasviper\u00e4ist\u00e4 ainesta \nkuolee ja j\u00e4\u00e4 hajoamaan veden alle. Veden pinnan korkeus vaihtelee \ns\u00e4\u00e4nn\u00f6stely- ja patoaltaissa ja niiden ihmisen aikaansaamilla \nvesij\u00e4tt\u00f6alueilla enemm\u00e4n kuin luonnontilaisissa j\u00e4rviss\u00e4 ja \ntulvatasangoilla.&nbsp; Voimakkaat veden pinnan vaihtelut vapauttavat \nmetaanikuplia, jolloin metaania hapettavien mikrobien ty\u00f6 j\u00e4\u00e4 kesken. \nMetaanikuplia vapautuu vain harvoin yli kuuden metrin syvyydest\u00e4, mutta \naltaiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyv\u00e4li voi olla paljon t\u00e4t\u00e4 suurempi. My\u00f6s altaassa \nseisoneen, v\u00e4h\u00e4happisen veden \u00e4killinen juoksutus turbiinin l\u00e4pi tai \ntulvaluukuista vapauttaa metaanin suoraan ilmakeh\u00e4\u00e4n ennen kuin se ehtii\n hapettua.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"334\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800-.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-438 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800-.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800--300x125.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800--768x321.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"334\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800-.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-438 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800-.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800--300x125.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Porttipahta_power_plant_and_dam_01_2009_MattiPaavola-CC-BY-SA-3.0_rajattu_800--768x321.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Lapissa, Kemijoen vesist\u00f6n latvoilla sijaitseva Porttipahdan tekoaltaan pato ja voimala. Kuva: Matti Paavola (CC BY-SA 3.0) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3>Rehevyys ja l\u00e4mp\u00f6 ennustavat suurempia metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Altaan t\u00e4ytt\u00e4minen aiheuttaa kasvihuonekaasupiikin, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 \naikav\u00e4lill\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on altaan rehevyys. Runsasravinteisen altaan \nmetaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat korkeammat, koska hajotettavaa eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta \nsyntyy enemm\u00e4n. Suomessa Lokan tekoaltaan on havaittu vapautuvan enemm\u00e4n\n metaania kuin Porttipahdan. Lokka on Porttipahtaa rehev\u00e4mpi, \nloivamuotoisempi ja laajalti turvepohjainen. Maailmanlaajuisesti eniten \nkasvihuonekaasuja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t tropiikissa sijaitsevat matalat ja rehev\u00e4t \ntekoaltaat.<\/p>\n\n\n\n<p>Metaani on paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. \nSadan vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus verrattuna \nhiilidioksidiin on 21-kertainen, ja lyhyemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 sit\u00e4kin \nsuurempi, sill\u00e4 metaanimolekyyli pysyy ilmassa vain noin 12 vuotta ennen\n hajoamistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Vesivoiman rakentaminen patoineen ja tekoaltaineen on siis \nmerkitt\u00e4v\u00e4t kasvihuonekaasujen muodostaja, toisin kuin yleisesti \nluullaan. On arvioitu, ett\u00e4 maailmanlaajuisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltyjen altaiden\n aiheuttamien kasvihuonekaasujen l\u00e4mmityspotentiaali on yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 \nkuin esimerkiksi riisipeltojen, eli noin 1,5% niist\u00e4 \nhiilidioksiditonniekvalenteista, jotka kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli \nIPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on raportoinut. \nLaskelmassa on huomioitu metaani, hiilidioksidi ja typpioksiduuli (N2O).\n Metaani on on altaiden tuottamista kaasuista l\u00e4mmityspotentiaaliltaan \nmerkitt\u00e4vin 100 vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4, mutta erityisesti nykyisen \nilmastopolitiikan kannalta eli 20 vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maailmanlaajuisesti allaspinta-alan voi olettaa kaksinkertaistuvan \ntiedossa olevien vesirakentamishankkeiden toteutuessa.&nbsp; IPCC on ryhtynyt\n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n altaiden ottamista mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmiin otsikolla \ntulva-alueet.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/global-development\/2016\/nov\/14\/hydroelectric-dams-emit-billion-tonnes-greenhouse-gas-methane-study-climate-change\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Hydroelectric dams emit a billion tonnes of greenhouse gases a year, study finds<\/a>. The Guardian, 2016.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/sustainable-business\/2016\/nov\/06\/hydropower-hydroelectricity-methane-clean-climate-change-study\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">The hydropower paradox: is this energy as clean as it seems?<\/a> The Guardian 2016.<\/p>\n\n\n\n<p>Bridget et al. (2016): <a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/bioscience\/article\/66\/11\/949\/2754271\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Greenhouse Gas Emissions from Reservoir Water Surfaces: A New Global Synthesis<\/a>. BioScience Vol 66 No.11.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.newscientist.com\/article\/dn7046-hydroelectric-powers-dirty-secret-revealed\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Hydroelectric power\u2019s dirty secred revealed<\/a>. New Scientist, 2005.<\/p>\n\n\n\n<p>Huttunen et al. (2002): <a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/profile\/Seppo_Hellsten\/publication\/248816979_Fluxes_of_CH4_CO2_and_N2O_in_hydroelectric_reservoirs_Lokka_and_Porttipahta_in_the_northern_boreal_zone_in_Finland\/links\/5640c4d008ae24cd3e409ea7\/Fluxes-of-CH4-CO2-and-N2O-in-hydroelectric-reservoirs-Lokka-and-Porttipahta-in-the-northern-boreal-zone-in-Finland.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Fluxes of CH4, CO2 and N2O in hyrdoelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in northern boreal zone in Finland<\/a> . Global Biochemical Cycles, vol. 16.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"http:\/\/ilmatieteenlaitos.fi\/ilmakeha-abc\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ilmakeh\u00e4-ABC<\/a> \u2013&nbsp; Ilmatieteen laitos<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/ilmasto-opas.fi\/fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ilmasto-opas<\/a> \u2013 SYKE, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.internationalrivers.org\/resources\/greenhouse-gas-emissions-from-dams-faq-4064\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Greenhouse gases from dams<\/a> \u2013 International rivers<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t: metaanin vapautuminen kiihtyy Kun kuollut eloper\u00e4inen aines hajoaa, vapautuu ilmaan hiilidioksidia (CO2). N\u00e4in tapahtuu hapekkaissa oloissa. Hapettomissa oloissa, kuten vesist\u00f6jen pohjakerroksessa, syntyy metaania (CH4). Metaani liukenee huonosti veteen ja sit\u00e4 varastoituu j\u00e4rven pohjalle kuplina, jotka riitt\u00e4v\u00e4sti laajetessaan tai paineen v\u00e4hentyess\u00e4 pulpahtavat pinnalle. Pohjalla el\u00e4\u00e4 my\u00f6s mikrobeita, jotka hapettavat osan metaanista edelleen hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi liukenee &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/luontovaikutukset\/ilmastopaastot\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":486,"menu_order":11,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/510"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=510"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/510\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/510\/revisions\/666"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}