{"id":526,"date":"2019-10-24T13:16:04","date_gmt":"2019-10-24T13:16:04","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=526"},"modified":"2019-10-24T13:16:05","modified_gmt":"2019-10-24T13:16:05","slug":"riittava-ja-jatkuva-virtaama","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vaikutusten-korjaaminen\/riittava-ja-jatkuva-virtaama\/","title":{"rendered":"Riitt\u00e4v\u00e4 ja jatkuva virtaama"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image\"><img width=\"800\" height=\"462\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-529 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800-300x173.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800-768x444.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"462\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-529 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800-300x173.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSC_0993_Iijoki_TaivalkoskenKalatie_VirpiSahi_800-768x444.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Iijoen Taivalkoski hein\u00e4kuun 2017 virtaamilla. Oikealla kalatie, jonka  tarkoitus on turvata kalojen p\u00e4\u00e4sy s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely- ja voimalapatojen  muodostaman vaellusesteen. Vasemmalla melontarata p\u00e4\u00e4uomassa. Kuva:  Virpi Sahi <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3><strong>Joen ekologinen virtaama ja ymp\u00e4rist\u00f6virtaama<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Ekologinen virtaama tarkoittaa sellaista \nvirtaamaa joessa, joka riitt\u00e4\u00e4 turvaamaan virtaveden luonnon hyvinvointi\n eli joen eliymp\u00e4rist\u00f6t ja lajien elinolot ja lis\u00e4\u00e4ntyminen siell\u00e4.&nbsp; \nEkologinen virtaama m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kullekin joelle erikseen ja on \nriippuvainen esimerkiksi lajeista, joiden virtaamatarpeita \ntarkastellaan. Ekologinen virtaama ilmaistaan kuutiometrein\u00e4 sekunnissa \n(m3\/s) ja se voi vaihdella vuodenajan mukaan. Ymp\u00e4rist\u00f6virtaama\n on ekologista virtaamaa laajempi k\u00e4site, jossa tarkasteluun otetaan \nmy\u00f6s ihmisen n\u00e4k\u00f6kullma, esimerkiksi joen virkistysarvot kuten veneily \ntai m\u00f6kkeily.<br>\n<\/p>\n\n\n\n<p>Jotta joen ekologinen virtaama voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, on riitt\u00e4v\u00e4sti \ntunnettava joen luonnonoloja, ymp\u00e4rist\u00f6virtaaman tapauksessa my\u00f6s \nvirkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Pohjatietojen perusteella sek\u00e4 asianomaisia tahoja \nkuullen on mahdollista rakentaa kuva riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 virtaamasta pala \npalalta. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on niin sanottu Building Block -menetelm\u00e4.\n Veden virtausaineistoihin ja -laskentaan perustuvia&nbsp; menetelmi\u00e4 ovat \nmuun muassa Tennantin menetelm\u00e4 ja m\u00e4rk\u00e4piirimenetelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Riitt\u00e4v\u00e4 ja jatkuva virtaama alakanavaan<br>\n<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"183\" height=\"300\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi-183x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-531 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi-183x300.jpg 183w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 183px) 100vw, 183px\" \/><noscript><img width=\"183\" height=\"300\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi-183x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-531 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi-183x300.jpg 183w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN4193_liru_rajattu400_VirpiSahi.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 183px) 100vw, 183px\" \/><\/noscript><figcaption> Alakanava ei saa kuivua. Liru uoman keskell\u00e4 ei turvaa jokijatkumoa. Kuva: Virpi Sahi <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Suotuisan virtaaman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen j\u00e4lkeen tietoa voidaan soveltaa \nvesist\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyyn ja yksitt\u00e4iseen vesivoimalaitokseen. Veden \njuoksutusrytmi\u00e4 turbiinien tai tulvaluukkujen l\u00e4pi on mahdollista \nsopeuttaa niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vuositasolla kohti ekologisen virtaamaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen askel on turvata virtauksen jatkuvuus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \nvoimalan alakanavan ei pid\u00e4 milloinkaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 kuivaksi, eli veden \njuoksutuksen on oltava keskeytykset\u00f6nt\u00e4, tapahtuipa se voimalan \nkoneiston l\u00e4pi tai ohijuoksutusluukkujen kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Nollavirtaama katkaisee jokijatkumon ja esimerkiksi pohjael\u00e4imet tai \nkalojen m\u00e4ti tuhoutuvat herk\u00e4sti j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaisesti kuiville. \nNollavirtaama ei siis ole mahdollinen eik\u00e4 n\u00e4in ollen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voimalan \nkatkok\u00e4ytt\u00f6, mik\u00e4li vett\u00e4 ei voida laskea alakanavaan muulla tavoin \nturbiinien ollessa pys\u00e4ytettyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s muu juoksutuksen lyhytaikaiss\u00e4\u00e4t\u00f6 tulee sopeuttaa jokiluonnon kantokykyyn.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Luonnonuoman vesitys ja virtaamajakos\u00e4\u00e4nn\u00f6stely<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Monesti voimala sijaitsee luonnonuoman rinnalle louhitussa kanavassa \ntai voimala ottaa veden putkella, joka kulkee luonnonuoman rinnalla. \nT\u00e4ll\u00f6n kanava tai vedenottoputki kilpailevat vesityksest\u00e4 luonnonuoman \nkanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s joki itsess\u00e4\u00e4n voi haaroittua alavirtaan p\u00e4in useammaksi uomaksi\n kuten Kymijoen suistossa.&nbsp; T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn ja juoksutuksen \nj\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on ratkaistava, mihin uomaan vett\u00e4 ohjataan, milloin ja \nkuinka paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Veden keskeytym\u00e4t\u00f6n virtaus luonnonuomaan tai jokiosuuteen, jossa \ntapahtuu esimerkiksi vaelluskalojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, tulee ottaa huomioon.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-533 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-533 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/DSCN5388-Askala-Paimionjoki-kuvaVirpiSahi_800-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Paimionjoki,  Askalan voimalaitoksen pato ja vedenottoputki. Paimionjoki  on  Varsinais-Suomen savimailla virtaava osin rakennettu joki. Virtaama   luonnonuomassa oli syyskuussa 2017 sateisen kes\u00e4n takia suuri, mutta  voi  kuivina kesin\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hiin. Kuva: Virpi Sahi <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3><strong>Kalankulun tarvitsema virtaama<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kalatiess\u00e4 tulee olla sopiva virtaama, jotta kalatie toimisi \nasianmukaisesti. Tekninen kalatie vesitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn, \nja se on talvella kuivana. Luonnonmukainen kalatie kannattaa vesitt\u00e4\u00e4 \nymp\u00e4rivuotisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarvittava virtaama m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kalatietyypin, kalalajin ja kalojen \nkoon mukaan. Toimivan kalatien virtaama voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin pieni, \nkunhan kalat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sen.<\/p>\n\n\n\n<p>Veden luovuttaminen kalatiehen on poissa s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta, sill\u00e4 \nkalatiess\u00e4 vesi virtaa turbiinien ohi. Jos voimalan lupaehtoihin on \nkirjattu vedenluovutusvelvoite, on voimalan luovutettava vesi kalatiehen\n korvauksetta. Jos vedenluovutusvelvoitetta ei ole, voimala voi \nkielt\u00e4yty\u00e4 luovuttamasta vett\u00e4 ilman rahallista korvausta.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"451\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-527 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800-300x169.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800-768x433.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"451\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-527 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800-300x169.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/0-Koivukosken-saannostelupato_567_KymijoenKuvapankki_800-768x433.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Kymijoen  alajuoksu on virtaamajakos\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn piiriss\u00e4. It\u00e4isess\u00e4  haarassa  sijaitseva Koivukosken voimalan viereinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypato  vaikuttaa  luonnonuoman vesitykseen. Kuva: Kymijoen kuvapankkihanke <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joen ekologinen virtaama ja ymp\u00e4rist\u00f6virtaama Ekologinen virtaama tarkoittaa sellaista virtaamaa joessa, joka riitt\u00e4\u00e4 turvaamaan virtaveden luonnon hyvinvointi eli joen eliymp\u00e4rist\u00f6t ja lajien elinolot ja lis\u00e4\u00e4ntyminen siell\u00e4.&nbsp; Ekologinen virtaama m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kullekin joelle erikseen ja on riippuvainen esimerkiksi lajeista, joiden virtaamatarpeita tarkastellaan. Ekologinen virtaama ilmaistaan kuutiometrein\u00e4 sekunnissa (m3\/s) ja se voi vaihdella vuodenajan mukaan. Ymp\u00e4rist\u00f6virtaama on ekologista &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vaikutusten-korjaaminen\/riittava-ja-jatkuva-virtaama\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Riitt\u00e4v\u00e4 ja jatkuva virtaama<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":524,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/526"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=526"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/526\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":559,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/526\/revisions\/559"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=526"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}