{"id":560,"date":"2019-10-24T13:18:49","date_gmt":"2019-10-24T13:18:49","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=560"},"modified":"2019-10-24T13:18:50","modified_gmt":"2019-10-24T13:18:50","slug":"kalankulun-turvaaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vaikutusten-korjaaminen\/kalankulun-turvaaminen\/","title":{"rendered":"Kalankulun turvaaminen"},"content":{"rendered":"\n<p>Kalankulku on turvattu, kun eri lajiset ja eri kokoiset kalat \np\u00e4\u00e4sev\u00e4t omin voimin liikkumaan joessa yl\u00e4- ja alavirtaan. Tavoite on \nkunnianhimoinen ja se on paloiteltava osiin.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Nousuvaellus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kala suunnistaa yl\u00e4virtaan p\u00e4in uidessaan virtauksen perusteella. \nEsimerkiksi nousuvaelluksella oleva lohikala hakeutuu kohti sopivan \nvoimakasta virtausta, koska sit\u00e4 kautta se vaistoaa p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 kohti \nkutualueita. Kalatien t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia on se, ett\u00e4 kala l\u00f6yt\u00e4\u00e4 \nsen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntiaukon. Voimalan turbiineista purkautuva voimakas virta \nvoi h\u00e4irit\u00e4 kalan suunnistusta ja t\u00e4t\u00e4 varten kalatien suuaukko on \nsijoitettava huolellisesti ja tarvittaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 esimerkiksi \nhoukutusvirtaamaa, ohjaavia puomeja tai valoja. My\u00f6s itse kalatiessa on \noltava sopiva virtaus,&nbsp; virtauksen vaihtelua ja lev\u00e4hdyspaikkoja.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"1024\" height=\"576\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-541 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-300x169.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-768x432.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen.jpg 1632w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><noscript><img width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-541 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-300x169.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen-768x432.jpg 768w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/HaimooKalaportaat-Markus-Penttinen.jpg 1632w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/noscript><figcaption> Luonnonmukainen ohitusuoma Vihtijoen Haimoolla, Uudellamaalla. Kuva: Markus Penttinen <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><em>Luonnonmukaiset kalatiet eli ohitusuomat<\/em> ovat maahan \nkaivettuja, maisemoituessaan luonnonpuroja muistuttavia uomia. \nOhitusuoman etu verrattuna tekniseen kalatiehen on, ett\u00e4 se toimii my\u00f6s \nelinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntymisalueena virtavesieli\u00f6ille. Luonnonmukainen\n kalatie vesitet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rivuotisesti.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"199\" height=\"300\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400-199x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-543 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400-199x300.jpg 199w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><noscript><img width=\"199\" height=\"300\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400-199x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-543 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400-199x300.jpg 199w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/KP021_KymijokiKoivukoskiKalaporras_KymijoenKuvapankki_400.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/noscript><figcaption> Tekninen kalatie Kymijoen Koivukosken voimalapadolla. Kuva: Kymijoen kuvapankkihanke <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><em>Tekniset kalatiet<\/em> tarkoittavat erilaisia betonista valettuja\n rakennelmia, joissa vesi kulkee lokerosta toiseen. Tekninen kalatie \nvesitet\u00e4\u00e4n tavallisimmin kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn (kuukaudet), mutta talvella se\n pidet\u00e4\u00e4n kuivana. Esimerkiksi pystyrakokalatie ja denil-kalatie ovat \nteknisi\u00e4 kalateit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Hybridialatie<\/em> tarkoittaa teknisen ja luonnonmukaisen \nkalatien yhdistelm\u00e4\u00e4 esimerkiksi niin, ett\u00e4 suuaukot ovat teknisi\u00e4 mutta\n v\u00e4liss\u00e4 on luonnonmukainen osuus.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kalahissi <\/em>on alakanavan ja yl\u00e4kanavan vedenpinnan v\u00e4lill\u00e4 liikkuva kori, johon kalat houkutellaan nostettavaksi padon yli.<\/p>\n\n\n\n<p>Kalojen <em>ylisiirtoa<\/em> on pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4liaikaisena ratkaisuna, \njoka ei turvaa kalankulkua kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ylisiirto tarkoittaa \nkalojen pyydyst\u00e4mist\u00e4 voimalapadon alla ja kuljetusta kumipy\u00f6rill\u00e4 padon\n ohi yl\u00e4virtaan p\u00e4in, jossa ne vapautetaan.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Alasvaellus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kalan matka alavirtaan eroaa sen noususta yl\u00e4virtaan. Kala ei voi \nsuunnistaa virtaa vastaan, vaan se ennemminkin ajautuu sen mukana. Alas \nvaeltava kala ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ui nousuvaellukseen tarkoitettun \nkalatien suuaukkoa kohti vaan ajautuu virran mukana voimalan \nvedenottoaukkoon tai tulvaluukkujen kautta, jos meneill\u00e4\u00e4n on \nohijuoksutus.<\/p>\n\n\n\n<p>Voimalan koneistoon joutuessaan iso kala voi ruhjoutua tai silpoutua.\n Turbiinitappiot ovat suuria erityisesti Francis-turbiineilla \nvarustetuissa voimaloissa. My\u00f6s pitk\u00e4 patoaltaassa vietetty aika voi \nkoitua kalalle kuolemaksi. Jos pieni kala j\u00e4\u00e4 ep\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n padolla, se \npatoaltaassa helposti petojen saaliiksi. Saalistuksesta eli predaatiosta\n aiheutuvat tappiot voivat olla jopa suurempia kuin turbiinitappiot.<\/p>\n\n\n\n<p>Alasvaellusta varten tarvitaan kalatiehen lis\u00e4osia. N\u00e4it\u00e4 voivat olla\n alasvaelluskourut tai kalojen ohjaus kalatien suuaukolle yl\u00e4kanavassa \npuomeilla tai v\u00e4lpill\u00e4. My\u00f6s alasvaellusrakenteissa on huomioitava \nerikokoiset kalat. Kalojen luontaisissa populaatioissa on yksil\u00f6it\u00e4, \njotka nousevat kudulle useaan kertaan. My\u00f6s n\u00e4iden uudelleen kutijoiden \nalasvaellus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 turvata rakennetuilla joilla, alasvaeltavien \nsmolttien lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img width=\"800\" height=\"534\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800-.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-549 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800-.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800--300x200.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800--768x513.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><noscript><img width=\"800\" height=\"534\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800-.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-549 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800-.jpg 800w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800--300x200.jpg 300w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Nahkiainen-ja-harmaalokki-kuva-Jyrki-Salmi-CC-BY-NC-SA-2.0_800--768x513.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/noscript><figcaption> Harmaalokki on saanut saaliikseen nahkiaisen. Kuva: Jyrki Salmi (CC BY-NC-SA 2.0) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3><strong>Kalatien toimivuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kalojen kulkua joessa voidaan seurata eri menetelmin ja siten tutkia,\n miten kalat todella k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kalatiet\u00e4.&nbsp; Jokainen joki,&nbsp; joen \nkalakanta, vesivoimala ja sen kalatieratkaisu on oma tapauksensa. Siksi \nseuranta ennen ja j\u00e4lkeen kalatien rakentamisen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ryhty\u00e4 \ntarvittaessa t\u00e4ydent\u00e4viin toimiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkkej\u00e4 kalatien toimivuuden seurannasta:<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img width=\"225\" height=\"300\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAIAAAAAAAP\/\/\/yH5BAEAAAAALAAAAAABAAEAAAIBRAA7\" data-src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300-225x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-537 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><noscript><img width=\"225\" height=\"300\" src=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300-225x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-537 lazyload\" srcset=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Fish_ladders_in_Oulu_Finland_in_Finnish_kalaportaat-kuvaaja-Po\u0308llo\u0308-CC-BY-3.0_300.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><\/noscript><figcaption> Tekninen  kalatie. T\u00e4m\u00e4 betonirakenteinen kalatie on Hupisaarten  hybridikalatien  ylin osa Oulujoen Merkikoskessa. Kuva: P\u00f6ll\u00f6  CC-BY-3.0Esimerkkej\u00e4  kalankulun toimivuuden seurannasta: <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<ul><li><a href=\"https:\/\/www.google.fi\/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;ved=0ahUKEwi2maOu2-3YAhVFhiwKHSR8B20QFghEMAU&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.korjaustieto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257B61AD21AE-A932-4245-8559-31A1F097AF66%257D%2F99279&amp;usg=AOvVaw3i5TxywmZjqGU6LaihPfey\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Merikosken kalatien toimivuuden tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet.<\/a> Pohjois-Pohjanmaan ELY 2011; katso my\u00f6s artikkeli <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9145223\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kalatien toimivuudessa on hurjia eroja \u2013 Suomi on per\u00e4npit\u00e4j\u00e4<\/a>. YLE 2016.<\/li><li><a href=\"https:\/\/www.ely-keskus.fi\/documents\/8849951\/16465766\/Lohen+kutuvaellus+Kymijoessa%2Btalvikkoseuranta+FINAL_22.7.2013.pdf\/542321c9-2da5-4836-8c87-f9c6dd308724\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012<\/a>. Kala- ja Vesitutkimus Oy.<\/li><li><a href=\"http:\/\/www.luvy.fi\/easydata\/customers\/luvy\/files\/julkaisut\/281_lohen_vaelluspoikasten_kayttaytyminen_ja_kuolleisuus_mustionjoen_voimalaitoksilla.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Lohen vaelluspoikasten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja kuolleisuus Mustionjoella<\/a>. LUVY 281\/2017.<\/li><\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kalankulku on turvattu, kun eri lajiset ja eri kokoiset kalat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t omin voimin liikkumaan joessa yl\u00e4- ja alavirtaan. Tavoite on kunnianhimoinen ja se on paloiteltava osiin. Nousuvaellus Kala suunnistaa yl\u00e4virtaan p\u00e4in uidessaan virtauksen perusteella. Esimerkiksi nousuvaelluksella oleva lohikala hakeutuu kohti sopivan voimakasta virtausta, koska sit\u00e4 kautta se vaistoaa p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 kohti kutualueita. Kalatien t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia on &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/vaikutusten-korjaaminen\/kalankulun-turvaaminen\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Kalankulun turvaaminen<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":524,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/560"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=560"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/560\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":561,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/560\/revisions\/561"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}