{"id":585,"date":"2019-10-24T13:46:18","date_gmt":"2019-10-24T13:46:18","guid":{"rendered":"http:\/\/stevenv9.sg-host.com\/?page_id=585"},"modified":"2019-10-24T13:46:19","modified_gmt":"2019-10-24T13:46:19","slug":"usein-kysyttya","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/ekstrat\/usein-kysyttya\/","title":{"rendered":"Usein kysytty\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Onko vesivoima ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 halutaan painottaa ja mit\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarkastelun \nulkopuolelle. Ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydess\u00e4 on monta ulottuvuutta: \np\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myys (kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi ja metaani), \nsaasteettomuus (myrkyt), luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilyminen \n(elinymp\u00e4rist\u00f6t, lajit ja geenit), uusiutumattomien luonnonvarojen \nkulutuksen minimointi (metallit, fossiiliset polttoaineet) ja j\u00e4tteen \nsynnyn ehk\u00e4isy. Vesivoimalan s\u00e4hk\u00f6ntuotanto ei tuota kasvihuonekaasuja, \nmutta tekoaltaat etenkin rakentamisensa j\u00e4lkeen tuttavat (metaani). \nVesivoimalat oheisrakenteineen (padot, altaat, ruoppaus, \nvesist\u00f6j\u00e4rjestelyt) vaikuttavat voimakkaasti luonnon monimuotoisuuteen, \ntuhoten kohdejoekensa vesieli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, lajeja ja \ngeenipooleja jopa t\u00e4ysin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Onko vesivoima on uusiutuvaa energiaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4. Vesivoimalan k\u00e4ytt\u00f6voimana on auringon s\u00e4teily, joka uusiutuu \njatkuvasti. Auringons\u00e4teilyn voimin vesi haihtuu yl\u00f6s pilviksi ja sataa \nalas, p\u00e4\u00e4tyen vesist\u00f6ihin. Vesi virtaa painovoimaisesti alasp\u00e4in. \nVesivoimaa saadaan muuttamalla virtaavan v\u00e4liaineen \u2013 veden \u2013 \nliike-energia s\u00e4hk\u00f6ksi. Virtaus py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 vesiturbiinia, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 \ngeneraattoria, jossa s\u00e4hk\u00f6 syntyy. Toisaalta, tapa jolla hy\u00f6dynn\u00e4mme \nt\u00e4m\u00e4n uusiutuvan energian virtauksen systeemin l\u00e4pi (vapaa joki vs. \nrakennettu joki) tuhoaa pahimmillaan uusiutumattomia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, \nlajeja ja geenej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vesivoima on uusiutuvaa, p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ja kotimaista \u2013 mik\u00e4 siin\u00e4 siis on ongelmana?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmana on jokiluonnon&nbsp; ja vaelluskalojen h\u00e4t\u00e4tila. Suomen \nluontotyyppien uhanalaisuusarviossa (SYKE 2008) virtavesiluonto \ntodettiin laajalti uhanalaistuneeksi. Suurjokien (Vuoksi, Kymi, \nKokem\u00e4ki, Oulu, Ii, Kemi) ja muiden suurien jokien luontotyyppien \nuhanalaistumisen keskeinen syy on vesirakentaminen, siis vesivoimalat. \nMy\u00f6s vaelluskalat ovat uhanalaistuneet ja p\u00e4\u00e4tyneet Punaiseen kirjaan \n(SYKE 2010). J\u00e4rvilohi ja merivaelteinen taimen ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen \nuhanalaisia. Eritt\u00e4in uhanalaisia ovat ankerias, vaellussiika ja \ntaimenen etel\u00e4iset sis\u00e4vesikannat. Lohi on vaarentunut, ja toutain sek\u00e4 \nmuut taimenkannat ovat silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Onko vanhoja vesivoimaloita mahdollista muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemmiksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4. Kaloja ja muita virtavesieli\u00f6it\u00e4 voi auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n \nvoimalapadon ohi molempiin suuntiin. Samoin niiden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja \nlis\u00e4\u00e4ntymisalueita voi palauttaa takaisin kohti luonnontilaa. \nK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa kalateiden ja ohitusuomien rakentamista \nja veden luovuttamista niihin. Se voi tarkoittaa my\u00f6s virtapaikkojen \nennallistamita ja kunnostusta tai korvaavien lis\u00e4\u00e4ntymisalueden \nluomista, samoin kuin vesist\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tarkistamista. \nKaikki t\u00e4m\u00e4 vaatii tietysti vankkaa tahtoa eli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, suunnittelua \nja rahaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Toimivatko kalatiet?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4 ja ei \u2013 ja aina ei edes tiedet\u00e4. Kalateit\u00e4 on monenlaisia \nmukaan lukien erilaiset tekniset kalatiet ja luonnonmukaiset \nohitusuomat. Kalatien pit\u00e4isi toimia molempiin suuntiin, sek\u00e4 yl\u00e4virtaan\n ett\u00e4 alavirtaan. Lis\u00e4ksi sen pit\u00e4isi huomioida erikokoiset ja -lajiset \nkalat. Kaikki n\u00e4m\u00e4 seikat huomioiden, kalatiet toimivat vaihtelevalla \nmenestyksell\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 seurantaa tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n yst\u00e4v\u00e4n pit\u00e4isi ostaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6n yst\u00e4v\u00e4n kannattaa tietysti ensin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa ja \nv\u00e4hent\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tulevaisuudessa uusiutuvaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 on my\u00f6s \nhelpompi tuottaa ja varastoida itse (esim. aurinkokennot, akut). \nOstaessasi s\u00e4hk\u00f6\u00e4 varmista, ett\u00e4 siin\u00e4 ovat mukana alkuper\u00e4takuut \n(niill\u00e4 varmistetaan tuotantopaikka ja se, ettei samaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 myyd\u00e4 \nmoneen kertaan) ja ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 on tuotettu uusiutuvilla energianl\u00e4hteill\u00e4\n ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta mahdollisimman kest\u00e4v\u00e4sti (kest\u00e4vyyskriteerit, \njos et tunne tuottajaa suoraan). Kysy EKOenergiamerkitty\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 \ns\u00e4hk\u00f6ntoimittajilta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Eik\u00f6 ole t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 torjua maailmanlaajuinen uhka (kuten \nilmastonmuutos) kuin huolehtia paikallisista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista (kuten \nvaelluskalojen katoamisesta yksitt\u00e4isist\u00e4 joista)?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kysymyksen asettaminen joko-tai muodossa on ep\u00e4mielek\u00e4s. \nIlmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hillitseminen on eritt\u00e4in laaja \ntoimenpidekokonaisuus. Ratkaisuja etsitt\u00e4ess\u00e4 ja toteutettaessa \nilmastonmuutosta ja jokiluontoa on tarpeetonta asettaa vastakkain. \nIlmastonmuutoksen ohella luonnon monimuotoisuuden katoaminen on \nmaailmanlaajuinen uhka. Maata ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kaasukeh\u00e4 on yksi, kun taas Maan\n elokeh\u00e4 koostuu mantereiden, alueiden ja konkreettisten paikkojen \neli\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4. (Vaellus)kalakantojen katoaminen ei ole paikallinen, \nyksitt\u00e4isi\u00e4 jokia koskeva ilmi\u00f6, vaan maailmanlaajuinen trendi, joka \ntulee pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tarvitaanko enemm\u00e4n vesivoimaa, kun tuuli- ja aurinkovoima yleistyv\u00e4t?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tuuli- ja aurinkovoiman yleistymisen ohella on \nmuitakin trendej\u00e4, jotka tasaavat s\u00e4hk\u00f6n kulutuksen ja tuotannon \nvaihtelua. \u00c4lykk\u00e4\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t mahdollistavat my\u00f6s kulutuksen \nsopeuttamisen s\u00e4hk\u00f6n hinnan (tarjonnan) mukaan. Kehittyv\u00e4t \nakkuteknologiat luovat uusia mahdollisuuksia varastoivat energiaa isossa\n ja pieness\u00e4 mittakaavassa. Kansainv\u00e4liset s\u00e4hk\u00f6markkinat mahdollistavat\n sen, ett\u00e4 paikallisia luonnonolojen kuten tuulisuuden vaihtelua voi \ntasata alueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miten voin saada t\u00f6pseliini ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4, kun kaikki s\u00e4hk\u00f6 kumminkin sekoittuu verkossa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4hk\u00f6 tosiaan on ilmi\u00f6, joka on aina samanlaista, olipa se tuotettu \nymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huolehtien tai ei. S\u00e4hk\u00f6 on s\u00e4hk\u00f6isesti varattujen \nhiukkasten, erityisesti elektronien, liikett\u00e4. Kun kotitalous kytket\u00e4\u00e4n \ns\u00e4hk\u00f6sopimuksella s\u00e4hk\u00f6verkkoon ja painetaan s\u00e4hk\u00f6laitteen ON-nappulaa, \nalkaa laite k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkosta saatavaa s\u00e4hk\u00f6virtaa. Oleellista ei \nole s\u00e4hk\u00f6virran laatu vaan se, ett\u00e4 jossakin tuotetaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 \nhaluamallasi tavalla sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin juuri sin\u00e4 kulutat ja maksat, \neiv\u00e4tk\u00e4 muut voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kertovat s\u00e4hk\u00f6n \nalkuper\u00e4takuut, jotka ilmoittavat s\u00e4hk\u00f6n tuotantotavan ja \ntuotantopaikan. Tukkumarkkinoilla s\u00e4hk\u00f6n ja alkuper\u00e4takuiden kauppa \ntapahtuu erikseen, mutta kuluttajatuotteissa ne voidaan paketoida \ns\u00e4hk\u00f6tuotteiksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Onko virtavesien kunnostamisesta hy\u00f6ty\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>On. Virtavesieli\u00f6iden kannat ovat heikentyneet siksi, ett\u00e4 niiden \nelinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 eli jokien virtapaikkoja on tuhoutunut jokien patoamisen\n ja perkaamisen vuoksi. Virtavesien kunnostus ennallistaa \nelinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, erityisesti lis\u00e4\u00e4ntymis- ja poikastuotantoalueita. \nVirtavesien kunnostamisesta on siis hy\u00f6ty\u00e4 vaelluskaloille ja muille \nvesieli\u00f6ille. Suurin hy\u00f6ty saadaan, samalla huolehditaan, ett\u00e4 \nvaellusyhteydet toimivat.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miksi vesivoimaloiden omistajat eiv\u00e4t tee voimaloista ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4, esimerkiksi rakenna niihin toimivia kalateit\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vesivoimalan tekeminen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi vaatii rahaa ja \nheikent\u00e4\u00e4 voimalan tulosta. Esimerkiksi kalatien rakentaminen on paitsi \nkertaluonteinen kustannus, mutta sen vesitys jatkuva kulu, sill\u00e4 \nluovutettu vesi on poissa s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta. Voimalaitokset \npid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t enimm\u00e4kseen noudattamaan lupaehtoihinsa kirjattuja \nvelvoitteita, joiden sis\u00e4lt\u00f6 riippuu mm. luvan my\u00f6nt\u00f6vuodesta. \nEdistykselliset yhti\u00f6t t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t velvoitteensa yl\u00e4kanttiin, hitaimmat \nviivyttelev\u00e4t. Mutta edes lupavelvoitteiden noudattaminen ei takaa, ett\u00e4\n kaikki toimet ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi olisi tehty.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Voisiko turhia vaellusesteit\u00e4 purkaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4. Vaellusesteit\u00e4 on muodostunut mekaanisten viljamyllyjen ja \nsaholaitosten sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6voimaloiden vaatimien patojen vuoksi, sek\u00e4 \ntulvasuojelun tai muun veden pinnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn vuoksi. My\u00f6s huonosti \nasennetut tierummut ovat vaellusesteit\u00e4. Turhia vaellusesteit\u00e4 ovat \nainakin vanhanaikaisiksi ja tehottomiksi j\u00e4\u00e4neet laitosten padot sek\u00e4 \nesteet, jotka voidaan poistaa muuttamalla toteutustapaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 valtion rahoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toimiin, \njotka voimayhti\u00f6iden pit\u00e4isi rahoittaa itse, esimerkiksi kalatien \nrakentaminen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Valtio itse on alun perin tehnyt virheen salliessaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 \nvoimakkaasti muuttavan vesivoimalaitoksen rakentamisen ilman riitt\u00e4v\u00e4n \ntiukkoja ymp\u00e4rist\u00f6normeja. Kun t\u00e4m\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti toistunut, on \nmy\u00f6hemmin havaittu tuloksena esimerkiksi vaelluskalakantojen kansallinen\n h\u00e4t\u00e4tila. Virtavesieli\u00f6iden kannalta on sama, kuka korjausliikkeit\u00e4 \nrahoittaa, kunhan se tapahtuu ajoissa eli ennen kuin kyseiset eli\u00f6t \nkuolevat sukupuuttoon. Valtion tulisi samanaikaisesti korjata \nlains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 tulevaisuudessa aiheuttaja maksaa -periaate \ntoteutuisi paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Jos vesivoimaa ei saa rakentaa lis\u00e4\u00e4, niin mist\u00e4 saadaan tarvittava s\u00e4\u00e4t\u00f6voima kun energiankulutus kasvaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4t\u00f6voiman tarve juontuu siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n kulutuksen ja tuotannon \non oltava jatkuvasti tasapainossa. S\u00e4\u00e4t\u00f6voima tasaa energian \nkulutushuippuja niin, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n jakeluverkon j\u00e4nnite pysyy kausittain \nja jopa sekunneittain vakaana (talvikausi, jouluhuippu). Esimerkiksi \nSuomen energiankulutuksen huipputeho tammikuussa on reilut 15 000 \nmegawattia. Perinteinen energiantuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4mme py\u00f6rii \nperusvoimalla (kuten ydinvoima) ja s\u00e4\u00e4t\u00f6voimalla (kuten osa vesivoimasta\n ja polttolaitoksista), mink\u00e4 lis\u00e4ksi s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ostetaan ulkomailta. \nTulevaisuudessa my\u00f6s kulutushuippuja s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n \u00e4lykk\u00e4iden j\u00e4rjestelmien \navulla hintaohjautuvasti yrityksiss\u00e4 ja kotitalouksissa. Hajautettua \ns\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 tapahtuu esimerkiksi aurinkopaneeli-akkuj\u00e4rjestelmien avulla. \nLeudommat talvet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t talvista energiantarvetta. Kaiken kaikkiaan,\n kulutuksen huipputehot eiv\u00e4t kasva tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 tietyn vesivoimalan ymp\u00e4rist\u00f6haittojen hyvitt\u00e4miseksi kunnostetaan virtavesi\u00e4 jossain aivan muualla?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Paikallisen ihmisen vinkkelist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tuntua silt\u00e4, kuin \nvesivoimala p\u00e4\u00e4sisi ymp\u00e4rist\u00f6asioiden hyvitt\u00e4misest\u00e4 kuin koira \nver\u00e4j\u00e4st\u00e4, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin silt\u00e4 kohdin miss\u00e4 aita on matalin. Mutta \nluonnon kannalta t\u00e4m\u00e4 voi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hyv\u00e4 ratkaisu. T\u00e4rkeint\u00e4 on \nparantaa virtavesieli\u00f6iden oloja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 niiden kannat \nelpyv\u00e4t ja uhanalaistumiskehitys pys\u00e4htyy. Niinp\u00e4 virtavesien \nkunnostusta kannattaa toteuttaa siell\u00e4, miss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat rahat\n on mahdollista saada pikimmiten tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Luonnon kannalta\n on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saavuttaa eniten ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4 eik\u00e4 se, toimitaanko \ntietyn vesivoimalan vaikutusalueella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko vesivoima ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4? Riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 halutaan painottaa ja mit\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarkastelun ulkopuolelle. Ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydess\u00e4 on monta ulottuvuutta: p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myys (kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi ja metaani), saasteettomuus (myrkyt), luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilyminen (elinymp\u00e4rist\u00f6t, lajit ja geenit), uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen minimointi (metallit, fossiiliset polttoaineet) ja j\u00e4tteen synnyn ehk\u00e4isy. Vesivoimalan s\u00e4hk\u00f6ntuotanto ei tuota kasvihuonekaasuja, mutta tekoaltaat etenkin rakentamisensa j\u00e4lkeen tuttavat (metaani). &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/ekstrat\/usein-kysyttya\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Usein kysytty\u00e4<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":583,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/585"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=585"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/585\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":586,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/585\/revisions\/586"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesivoimanluonto.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=585"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}