Vesivoimasähkön tuotantomäärät Suomessa

Vesivoimaa alle viidennes kaikesta sähköstä

Suomeen rakennettiin koko 1900-luvun ajan lisää vesivoimakapasiteettiä ja tämänhetkinen kokonaiskapasiteetti on 10-kertainen verrattuna sotia edeltäneeseen aikaan. Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli suurimmillaan 1950-60-luvuilla, jolloin sillä tuotettiin jopa 90 prosenttia sähköstä. Vaikka vesivoimasähkön tuotanto nousi saavuttaen nykytasonsa 1990-luvulla, on 2010-luvulle tultaessa sen osuus sähkön tuotannosta ja kulutuksesta laskenut 10-20 prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että sähkön kokonaiskulutus ja -tuotanto on samaan aikaan noussut.

Sähkön tuotanto Suomessa tuotantomuodoittain 2000-2016. Suomen virallinen tilasto: Sähkön ja lämmön tuotanto, 2016, Liitekuvio 3. ISSN=1798-5072. Tilastokeskus [viitattu: 8.3.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/salatuo/2016/salatuo_2016_2017-11-02_kuv_003_fi.html

Vesivoimaloiden kokonaiskapasiteetti noin 3 100 megawattia

Suomen vesivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti eli teho on noin 3 100 megawattia (MW). Voimaloiden vuosittain tuottama sähkömäärä vaihtelee, koska sademäärät vaihtelevat. Suomen vesivoimaloiden vuosituotanto vaihtelee noin 10-15 terawattitunnin (TWh) välillä.

Suurvesivoimalat ovat teholtaan yli 10 MW, pienvesivoimalat 1-10 MW väliltä ja minivesivoimalat alle 1 MW. Yhteensä vesivoimaloita on yli 220, mutta suurin osa sähköstä saadaan muutamista kymmenistä suurvesivoimaloista.

Vettä on mahdollista varastoida ja käyttää juuri silloin, kun sitä tarvitaan sähköntuotannossa. Vesivoima on siis hyvää säätövoimaa, jolla sähköntuotannon määrää on mahdollista säädellä päivä-, viikko- ja vuositasolla, kulutuksen mukaan. Säätövoima tasaa energian kulutushuippuja niin, että sähkön jakeluverkon jännite pysyy kausittain ja jopa sekunneittain vakaana (talvikausi, jouluhuippu). Tulevaisuudessa säätöä on mahdollista toteuttaa myös kulutuksen puolella älykkäiden järjestelmien ja uusien akkuteknologioiden avulla.

Vesivoiman tuotanto ei ole Suomessa enää kasvanut, sillä voimatuotannon kannalta merkittävät vesistöt on jo rakennettu tai niillä on merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja. Virtavesiluonnon heikko tila edellyttää pidättäytymistä vesivoiman lisäämisestä. Silti vuosikymmenten tauon jälkeen Kemijoki Oy panostaa uusien voimalaitosten rakentamiseen Kemijoen vesistöön.