Tämän sivuston laadinnassa on käytetty viitteinä tai virikkeenä laajaa määrää kirjallisuutta ja lähteitä, jotka on tässä luetteloitu.
Vesivoima Suomessa
Vesikartta. Suomen ympäristökeskus. paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/
Vesivoimatuotannon määrä ja lisäämismahdollisuudet Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Energiateollisuus 2005. https://www.motiva.fi/files/700/vesivoimatuotannon-maara-ja-lisaamismahdollisuudet-suomessa.pdf
Voimaa vedestä. Selvitys vesivoiman lisärakentamismahdollisuuksista. Energiateollisuus ry ja Vesirakentaja Oy 2007. http://www.vesirakentaja.fi/html/Voimaa%20vedesta%202007%2012082010.pdf
Vesivoimaa koskevat lait ja luvitus
Vesilaki. Oikeusministeriö. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587
Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen – ELY-keskus tiedote 17.3.2017
Löyttyjärvi, M.-L.: Vesivoima omaisuutena ja virtavesi elinympäristönä. Ympäristöjuridiikka 1/2013 s. 30-60
Selvitys Suomen alle 5 MW:n vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeieen vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvotteista. Varsinais-Suomen ELY ja LInnunmaa Oy 2017
Vesivoiman luontovaikutukset
Gibson, J. R.: The Myth of Hydroelectricity as ”Green” Energy. Canadian Society of Environmental Biologists 2002.
Jansson, R.: The biological cost of hydropower. CCB report 2002:2. Coalition Clean Baltic. http://www.ccb.se/publications/#p-harmful-installations-maritime-transport
Jonsson, M. Rikedomar runt rinnande vatten – De ekonomiska värdena av en miljöanpassad vattenkraft. WWF, Sportfiskarna, Naturskyddsförening, Älvräddarna. 2015.
Näslund, I. et al.: Vattenkraftens påverkan på akvatiska ekosystem – en litteratursammanställning. Havs- och vattenmyndighetens rapport 2013:10. https://www.havochvatten.se/hav/uppdrag–kontakt/publikationer/publikationer/2013-10-15-vattenkraftens-paverkan-pa-akvatiska-ekosystem.html
Möllersten, B.: Hydropower Hotspots in the Baltic Sea Catchment Area. Coalition Clean Baltic 2006.
Lajien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit
Luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus
Saimaan uhanalaiset lohikalat. ELY-keskus. http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/
Luontovaikutusten tutkimus, seuranta ja korjaaminen
Bruder et al.: A conceptual framework for hydropeaking mitigation. Science of the Total Environment 568 (2016) 1204-1212
Eloranta, A.: Virtavesien kunnostus. Kalatalouden keskusliitto 2010
Hirsch, P. E. et al: Effects of water level regulation in alpine hydropower reservoirs: an ecosystem perspective with a special emphasis on fish. Hydrobiologia (2017) 794:287-301.
Hammarlund, K.: Salmonid fish passages in the rivers Helge, Mörrum and Emån in the South of Sweden. Coalition Clean Baltic 2006.
Hanski, M. Jokien rakenteellisen tilan arviointi – Taustaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanolle Suomen virtavesissä. Suomen ympäristö 379. Suomen ympäristökeskus 2000.
Hanski, M. ja Jormola, J.: Luonnonmukainen vesirakentaminen Sveitsissä ja Itävallassa. Suomen ympäristökeskuksen moniste 187. Suomen ympäristökeskus 2000
Jormola et al.: Luonnonmukainen vesirakentaminen – Mahdollisuudet ja erityispiirteet Suomessa. Suomen ympäristö 265. Suomen ympäristökeskus 1998
Jormola et al.: Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle. Raportti, PienvesiGIS-hanke. Suomen ympäristökeskus 2015.
Jormola, J., Harula, H. ja Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Suomen ympäristökeskus 2003
Kansallinen kalatiestrategia. Maa- ja metsätalousministeriö. http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kalatiestrategia
Kalatiestrategian taustaselvitys. Maa- ja metsätalousministeriö http://mmm.fi/documents/1410837/1708289/2012+90+(1-2012)+Kalatiestrategian+taustaselvitykset/9efd0417-ada3-44b3-a480-5fab411e24c6
Karppinen P., Vähä, J.-P. ja Vehanen, T.: Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla. Julkaisu 281/2018. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
Karjalainen, T. P. et al.: Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalojen palauttamisen tukena. Suomen ympäristö 11. Suomen ympäristökeskus 2011.
Koljonen et al.: Vaelluskalakantojen elvyttäminen – Ympäristövirtaama ja muut ratkaisut. Valtioneuvosto 2017. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Lisaa_virtaa_vaelluskalakantojen_elvytta(44875)
Koljonen et al.: Ympäristövirtaaman määrittäminen erityyppisissä jokivesistöissä. Hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus 2016.
Lindholm, T. (toim.): Vuotoksen alueen luonto. Luonto ja luonnonvarat 635. Suomen ympäristökeskus 2003.
Moilanen, A. ja Kotiaho, J. Ekologisen hyvityksen määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017. Ympäristöministeriö 2017.
Merikosken kalatien toimivuuden tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan ELY 2011; katso myös artikkeli Kalatien toimivuudessa on hurjia eroja – Suomi on peränpitäjä. YLE 2016.
Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012. Kala- ja Vesitutkimus Oy.
Tarvainen et al.: Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittänismahdollisuudet. Suomen ympäristö 37. Suomen ympäristökeskus 2006.
Foorumit
Vesitalous-lehti. Ympäristöviestintä YVT Oy. https://www.vesitalous.fi/
Vesistökunnostusverkosto. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto
Rakennettujen jokien tutkimusohjelma. Luonnonvarakeskus. http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/
Muuta kirjallisuutta vesivoimasta ja vesiuonnosta
Annanpalo, H.: Lappi luovuttaa elinvoimaansa. Ss.115-133 teoksessa Lappi, osa 2. Karisto 1984
Auer, J ja Teerimäki, N.: Puoli vuosisataa Imatran voimaa. Kirjapaino F. G.Lönnberg 1982
Haakana, H.: Vesistöopas. Suomen luonnonsuojeluliitto 2017
Häyrinen, U.: Suo. Kirjayhtymä 1970
Massa, I.: Lapin luonnonvarojen tehokäyttö toisen maailmansodan jälkeen. Ss. 247-271 teoksessa Lappi, osa 2. Karisto 1984
Mustonen, O ja Lahdenperä, P.: Vesivoima, sen käyttö ja säännöstely Lapissa. Ss. 361-389 teoksessa Lappi, osa 3. Karisto 1984
Kilpinen, K. Suomen rapu. Ravun nousu, tuho ja tulevaisuus. Edita 2003.
Pulliainen, E., Pietilä, U. A.: Merilohi. Edita 1997
Seppovaara, O.: Kymijoki – Virran kohtaloita vuosisatojen saatossa. Kouvolan kirjapaino 1988
Suomen luonto, osa 4 Vedet. Kirjayhtymä 1981
Walls et al. (toim.): Veden varassa – Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita 2004.
Vesivoiman ilmastopäästöt
Hydroelectric dams emit a billion tonnes of greenhouse gases a year, study finds. The Guardian, 2016.
The hydropower paradox: is this energy as clean as it seems? The Guardian 2016.
Bridget et al. (2016): Greenhouse Gas Emissions from Reservoir Water Surfaces: A New Global Synthesis. BioScience Vol 66 No.11.
Hydroelectric power’s dirty secred revealed. New Scientist, 2005.
Huttunen et al. (2002): Fluxes of CH4, CO2 and N2O in hyrdoelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in northern boreal zone in Finland . Global Biochemical Cycles, vol. 16.
Ilmakehä-ABC – Ilmatieteen laitos
Ilmasto-opas – SYKE, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto
Greenhouse gases from dams – International rivers