Jokimaisema

Vesistö latvavesiltä mereen asti on virtavesieliöiden kannalta yksi kokonaisuus. Kalojen vaellusyhteydet tulee avata. Lisäksi virtapaikkoja tulee luoda ja kunnostaa kutua varten. Tämä on kuvitteellinen makeanveden vesistö Suomessa. Siinä on useita järviä ja neljä jokea, joista yksi laskee mereen. Miten vesivoiman ympäristövaikutus näkyy maisemassa? Mitä reittejä vesieliöt pääsevät nyt liikkumaan? Missä ne lisääntyvät? Miten niiden elinoloja voisi parantaa?  

1. Luonnontilainen joki

Tämä sisämaan joki laskee järveen idästä. Jokeen ei ole koskaan rakennettu vesivoimalaitoksia. Luonnontilainen joki pärskyy koskissa ja rauhoittuu suvannoissa. Esteetön vaellusyhteys ja sopivat kutualueet ovat vaelluskalojen mieleen.

2. Rakennettu joki, esimerkki 1: Kokonaan rakennettu joki alajuoksulla

Tämä merenrannikon suuri joki kokoaa kaikkien vesistönsä järvien ja jokien vedet yhteen. Joen kaikki virtaus on valjastettu tuottamaan vesivoimaa. Joen virtapaikat ovat täysin kadonneet ja joki elää säännöstelyn rytmissä. Voimalaitosketju käyttää vettä eniten silloin, kun sähkön tarve ja hinta ovat korkeita. Voimalaitospadot estävät vaelluskalojen liikkumista ylä- ja alavirtaan.

3. Rakennettu joki, esimerkki 2: Osittain rakennettu joki yläjuoksulla

Tämä sisämaan joki laskee järveen lännestä. Iso osa joen virtauksesta on valjastettu tuottamaan vesivoimaa, mutta ei aivan kaikkia jokiosuuksia. Virtapaikat ovat laajalti kadonneet, mutta eivät kaikkialta. Joki elää laajalti säännöstelyn rytmissä ja voimalaitospadot estävät vaelluskalojen liikkumista ylä- ja alavirtaan.

4. Kunnostettu joki

Tämä sisämaan joki laskee järveen etelästä. Siihen on rakennettu vesivoimalaitoksia, joita on sittemmin purettu tai rakennettu ohitusuomia. Kunnostettu joki alkaa palautua takaisin kohti luonnontilaa. Nousuesteiden avaaminen ja kutualueiden kunnostus mahdollistava vaelluskalojen paluun. Virtaveden elämä elpyy.