Estevaikutus: jokijatkumo katkeaa

Jämsänjoen luonnonuoma Patalankoskessa on padottu ja koskessa (yllä) vuorottelevat kuivuus ja ohijuoksutukset, kun taas kosken yläpuoli on allastunut (alla). Ohijuoksutuksessa padon luukut avataan virtaaman ollessa liian suuri vieressä sijaitsevalle Patalankosken voimalalle (teho 2,4 MW, perustettu 1936). Keski-Suomessa sijaitseva Jämsänjoki kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Kuva: Virpi Sahi

Luonnontilaisen vesistön osat ovat yhteydessä toisiinsa. Vesistön alkulähteet, joet ja järvet ovat kokonaisuus latvavesiltä alajuoksulle. Eloperäinen ja eloton aines kulkevat vapaasti virran mukana. Virtavesieliöt liikkuvat jokea myöten ylä- että alavirtaan.

Vesivoimalarakentaminen luo vesistöön esteitä, jotka katkaisevat jokijatkumon. Patojen estevaikutuksen seurauksena ainesten kulkeutuminen ja eliöiden liikkuminen vesistössä estyy täysin tai muuttuu merkittävästi.

Vesistö pirstoutuu osiksi, joita padot eristävät toisistaan. Vesistön ei ole enää yksi kokonaisuus, vaan sen osat ovat vain rajoitetusti yhteydessä toisiinsa tai eivät ollenkaan. Estevaikutus rajoittaa liikennettä sekä ylä- että alavirtaan.

Estevaikutusta voi syntyä vesivoimalapatojen ohella myös muusta syystä rakennettujen patojen tai etenkin latvavesillä esimerkiksi tierumpujen vuoksi.