Vesivoiman vaikutukset luontoon

Kokemäenjoessa sijaitseva, vuonna 1939 valmistunut Harjavallan vesivoimalaitos on Etelä-Suomen suurimpia, teholtaan 110 MW. Voimalaitospadolta alajuoksulle päin otetussa kuvassa vasemmalla voimala ja alakanava, oikealla padottu uoma. Kuva: Kallerna (CC-BY_SA-3.0)

Estevaikutus on vesivoiman ympäristövaikutusten perusta

Voimala- ja säännöstelypadojen rakentaminen aiheuttaa joessa välittömästi estevaikutuksen. Estevaikutus on vesivoiman kielteisten luontovaikutusten ”peruskivi”, joka näkyy heti muutoksina virtausoloissa, sedimentin kulkeutumisessa ja vedenlaadussa. Vähitellen myös jokiuoma, sen muoto ja pohjarakenne muuttuvat.

Estevaikutus aiheuttaa jokijatkumon katkeamisen. Olosuhteiden muutos vaikuttaa heti ja ajan kuluessa myös elolliseen luontoon. Vesistön alkutuotanto kuten levästö, plankton ja irtonaisen eloperäisen materiaalin kulkeutuminen muuttuvat. Kaikkien tekijöiden summana tapahtuu muutos pohjaeläimissä ja kalastossa sekä linnustossa ja nisäkkäissä. Vesivoimarakentaminen muuttaa myös rantavyöhykettä ja tulvatasankoja.