Alkutuotanto ja eloperäinen aines: järvimäisyys lisääntyy

Monet virtaveden eliöit kiinnittyvät alustaansa, jotteivat ajautuisi virran mukana.  Tämä koskee myös virtaveden alkutuotantoa eli yhteyttäviä leviä ja kasveja.  Virtaveden päällyslevät kiinnittyvät kiviin, puunrunkoihin ja kasveihin. Leväyhteisöjen runsaus ja lajikoostumus muuntuu vuodenajan ja lajien suosiman virtauksen, kasvualustan, vedenlaadun ja valon mukaan. Virtavedelle tyypillisiä ovat myös monivuotiset vesisammalet. Lisäksi etenkin latvavesillä merkittävä osa alkutuotannosta ”sataa” uomaan jokivarren puista.

Heikentynyt virtaus muuttaa levä- ja kasviyhteisöjä

Joessa vesivoimarakentaminen pienentää virtausnopeuksia ja hävittää koskipaikat. Uoman muokkaus ja jokiprosessien keskeytyminen vähentää kiinnittymisalustoja. Maalta veteen putoavan eloperäisen aineksen kuljetus alavirtaan päin heikentyy.

Kehitys suosii järvimäisiin oloihin sopeutunutta lajistoa kuten vedessä vapaasti leijuvia leviä sekä vesien putkilokasveja. Vesivoimarakentamisen myötä muuttunut virtaus voimalan alakanavassa rajoittaa leväyhteisöjen runsautta ja lajimäärää.

Säännöstellyn järven rantavyöhyke on epävakaa

Voimakas säännöstely vaikuttaa järven tai tekoaltaan alkutuotantoon. Vesitilavuus on suurimmillaan talvella ja vähenee kevättä kohti. Toisaalta juuri kevättä kohti valon lisääntyessä kasviplanktoninkin tuotanto voisi kiihtyä, mutta sitä rajoittaa nyt supistuva vesipinta-ala. Rantavyöhykkeen pohjakasvillisuuden kehittymistä haittaa jääkansi, joka painautuu vasten pohjaa talven kuluessa. Kasveja vaivaa myös sopivan juurtumisalustan puute, kun matalan vyöhykkeen hienoaines huuhtoutuu pois.